Tunturihaukka on kesällä pesinyt ensimmäistä kertaa koskaan linnulle suunniteltuun keinopesään Pohjois-Lapissa, kertoo Metsähallitus.
Keinopesään syntyi kolme poikasta. Tunturihaukka on äärimmäisen uhanalainen Suomessa.
Keinopesillä Metsähallitus on pyrkinyt levittämään tunturihaukkaa laajemmalle alueelle.
Tunturihaukka on kesällä pesinyt ensimmäistä kertaa koskaan linnulle suunniteltuun keinopesään Pohjois-Lapissa, kertoo Metsähallitus. Keinopesään syntyi kolme poikasta. Tunturihaukka on äärimmäisen uhanalainen Suomessa.
Metsähallituksen luontopalvelut on vienyt Pohjois-Lapin luontoon tunturihaukalle soveltuvia pesälaatikoita noin parikymmentä. Ensimmäiset keinopesät vietiin maastoon vuonna 2006.
Metsähallituksen mukaan tunturihaukka pesi viime vuonna onnistuneesti vanhassa piekanan pesässä, jonka piekana oli rakentanut edeltävänä vuonna pesälaatikon katolle.
– Tänä kesänä pesätarkastuksissa huomasimme, että sama tunturihaukkapari oli siirtynyt edellisen vuoden pesäpaikalta toisaalle ja asettunut pesimään reviirillä olevan toisen pesälaatikon sisälle. Tiedossamme ei ole, että tunturihaukka olisi koskaan aiemmin käyttänyt pesälaatikkoa pesintään, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Eetu Sundvall Metsähallituksen luontopalveluista kertoo tiedotteessa.
Tunturihaukan tiedetään Sundvallin mukaan aiemmin pesineen ihmisten tekemille, kalliojyrkänteille tehdyille avonaisille pesälavoille Norjassa.
Tunturihaukat eivät tee omia pesiä, vaan ne pesivät esimerkiksi korpin tai piekanan rakentamassa pesässä.
Toinen onnistunut pesintävuosi
Keinopesillä Metsähallitus on pyrkinyt auttamaan tunturihaukkaa levittäytymään laajemmalle alueelle. Tunturihaukan pesäpaikat ovat yleensä kallion jyrkänteillä, toisinaan puussa. Pesintään sopivia kallion jyrkänteitä on kuitenkin Lapissa verrattain vähän.
Puupesien ongelma taas on, että esimerkiksi lumi ja tuuli tiputtavat pesiä puista, eikä yksi pesä kestä montaa vuotta. Tunturihaukka käyttää samoja pesimäpaikkoja vuosikymmeniä.
– Haaveemme on, että keinopesien avulla tunturihaukka voisi levittäytyä alueille, joissa on hyvä ravintotilanne, muttei välttämättä sopivia kalliojyrkänteitä pesintään, Sundvall sanoo.
Tunturihaukan pesintä onnistui Metsähallituksen mukaan hyvin toista vuotta peräkkäin.
– Kaksi onnistunutta pesintävuotta ei vielä valitettavasti tarkoita, että tunturihaukkojen määrä olisi kasvussa, Sundvall huomauttaa.
Petolintujen seurannoissa kesällä Pohjois-Lapista löydettiin 12 onnistunutta pesintää, joissa oli yhteensä 34 tunturihaukan poikasta. Viime vuonna onnistuneita pesintöjä oli 11 ja poikasia myös yhteensä 34.