Uudessa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tekemässä tarkastuksessa löydettiin useita puutteita ja korjattavaa Kuusamon suurpetokeskuksessa. Ongelmia löytyi merkittävästi esimerkiksi karhujen elinolosuhteissa.
MTV kertoi viime viikolla laajasta selvityksestä liittyen Kuusamon suurpetokeskuksen toimintaan, joka paljasti useita puutteita keskuksessa. Aluehallintovirasto teki tarkastuskäynnin keskukseen toukokuun alussa.
Lue myös: MTV selvitti: Kuusamon Suurpetokeskuksessa arveluttavaa eläintenpitoa – karhujen sisäsiittoisuutta, vaarallisia aitoja ja eläinsuojeluilmoituksia
MTV:n selvityksessä ilmeneviä asioita löytyy myös aluehallintoviraston tämän viikon maanantaina valmistuneesta raportista. Kyseessä oli säännönmukainen tarkastus, jonka tekivät läänineläinlääkärit Laura Karvonen ja Minna Haataja-Koskinen. Kuusamon suurpetokeskuksen toimitusjohtaja Sulo Karjalainen ei ollut paikalla tarkastuksen aikaan.
Viime kuussa keskuksessa tapahtui onnettomuus, kun Tara-karhu pääsi karkaamaan aitauksesta. Onnettomuuden seurauksena Tara-karhu lopetettiin ja Kuusamon suurpetokeskuksen toimitusjohtaja Karjalainen loukkaantui. Tapaus on aiheuttanut paljon pohdintaa muun muassa eläintarhan turvallisuudesta.
Puutteita aitauksissa ja ruokavaliossa
Tarkastuskertomuksessa on kiinnitetty huomiota esimerkiksi Juuso-karhun ja naaraskarhu Tessun aitauksiin, joissa ei ole lainkaan kiipeilypuita ja vain muutama kivi.
Lisäksi uroskarhu Vyötin tarhassa portin yläsalpa oli auki ja molemmat ylä- ja alasalvat olivat ruosteessa. Puita löytyi joistain aitauksista, mutta ne olivat oksattomia ja sen vuoksi kelvottomia kiipeilyyn.
Lue myös: Tukes löysi Kuusamon Suurpetokeskuksesta puutteita asiakkaiden turvallisuudessa – eläintarha kiinni kesäkuun loppupuolelle
Reeta-karhun aitauksessa oli puolestaan kaksi reikää. Toisessa reiässä oli teräviä piikkejä, joihin karhu voi loukata itsensä. Kyseessä on samat reiät, joista Reeta ja Tara ovat karanneet.
Juuson ja Tessun tarhassa ei ole kiipeilypuita.
Nätti- ja Niisku -karhujen aitaus on raportoitu pinta-alaltaan liian pieneksi, koska lisäovi oli tarkastuksen aikaan suljettu. Aina-karhun tulevassa tarhassa aitatolpat olivat kallellaan, jonka vuoksi aita oli vinossa.
Juuso-karhun käyttäytyminen on aiheuttanut niin ikään huolta viranomaisissa jo aiemmin.
– Juusolla esiintyi yleensä stressistä ja tylsistymisestä kertovaa stereotyyppistä käytöstä, jossa eläin toistaa merkityksetöntä liikesarjaa kerta toisensa jälkeen, kertoo raportti.
Auki oleva yläsalpa Vyöti-karhun tarhassa.
Lue myös: Tara-karhu hyökkäsi Sulo Karjalaisen kimppuun ja kuoli poliisin luotiin – "Sulo oli melkein juossut surman suuhun"
Kuusamon suurpetokeskuksessa karhuille on tarjottu ruoaksi lähinnä pehmeitä seoksia, jotka ovat sisältäneet lihaa, kalaa, viljaa, vettä ja vitamiinia.
Lisäksi he saavat hunajaa, hedelmiä ja luisia ruhonosia. Tarkastajien mukaan karhuille tulisi tarjota enemmän luisia ruhonosia ja isompia lihanpaloja.
– Pelkkä pehmeän ruuan syöminen ei ole karhuille fysiologisesti ominaista, raportissa todetaan.
Raportissa sanotaan myös, että hunajaa ja hedelmiä pitäisi tarjota karhuille vain silloin tällöin herkkuina niiden korkean sokeripitoisuuden vuoksi.
Liuta selvityspyyntöjä ja neuvoja
Tarkastuksen tuloksena aluehallintovirasto teki eläinsuojelulain 45. pykälän selvityspyynnön Suurpetokeskukselle.
– Pohjois-Suomen aluehallintovirasto harkitsee eläinsuojelulain (247/1996) 42. pykälän mukaisten kieltojen tai määräysten antamista tarkastuksen perusteella, raportissa sanotaan.
Keskuksella on kaksi viikkoa aikaa vastata selvitykseen ja erityisesti virasto haluaa vastauksia siihen, miten ja milloin suurpetokeskus korjaa ilmenneet epäkohdat.
Aluehallintovirasto haluaa suurpetokeskukselta selkeän listauksen eläintarhassa olevista eläinlajeista ja määristä sekä selonteon, josta käy ilmi jokaisen karhun ja ilveksen ikä, sukupuoli ja tulotapa tarhalle. Jos eläin on syntynyt tarhalla, selvitykseen on merkittävä myös vanhemmat.
Lue myös: Aina-karhu löydettiin tasan vuosi sitten orpona talon takapihalta – katso videolta, kuinka paljon talviunilta herännyt karhu on kasvanut
Aluehallintovirasto tutkii parhaillaan myös karhujen sisäsiittoisuutta, sillä tarkastuskäynnillä eläinten sukulaissuhteet eivät tulleet täysin selviksi. MTV Uutiset kertoi selvityksessään tarhalla syntyneiden karhujen olevan sisarusten jälkeläisiä. Myös ilvesten mahdollinen sisäsiittoisuus on ollut viranomaisten huolen aiheena aiemmilla tarkastuskäynneillä.
Lisäksi eläintarhalta vaaditaan selvitystä siitä, miten se toteuttaa ja aikoo jatkossa toteuttaa eläintarhan osallistumista lajien suojeluun liittyvään tietojen vaihtoon.
Raportista löytyy useita neuvoja ja ohjeita eläintarhassa pidettävien karhujen virikkeellistämiseksi havainnollistavien kuvien kera.
Eläinten ruokintaan liittyen eläintarhaa kehotetaan ottamaan huomion kunkin eläinlajin lajinomaiset käyttäytymispiirteet.
– Ruokinnalla tulisi siis pyrkiä aktivoimaan eläimiä ravinnonetsintää, pyydystämistä, ravinnonkätkemistä tai muita mahdollisuuksia hyväksi käyttäen. Karhuille olisi mahdollista tarjota virikkeitä erilaisen ruokinnan avulla, esimerkiksi tarjoamalla kokonaisia ruhonosia, raportissa luetellaan.
Aluehallintovirasto havainnollisti raportissaan monin esimerkein miten karhuille voi rakentaa virikkeitä.
Lainsäädännön mukaan eläintarhoissa karhujen ulkotarhassa täytyy olla riittävästi puita kiipeilemistä varten. Kiipeilyä varten aitauksessa voi olla ennestään kasvavia puita ja myös erilaisia rakennelmia, joista raportissa on esimerkkikuvia.
MTV selvitti Kuusamon suurpetokeskuksesta ilmenneitä epäkohtia – katso video alta!
11:17
