MTV selvitti: Kuusamon Suurpetokeskuksessa arveluttavaa eläintenpitoa – karhujen sisäsiittoisuutta, vaarallisia aitoja ja eläinsuojeluilmoituksia

Huhtikuussa 2022 Kuusamon Suurpetokeskuksessa kaksi karhua pääsi karkaamaan tarhastaan, joista toinen hyökkäsi eläintarhan 81-vuotiaan perustajan, Sulo Karjalaisen kimppuun. 

Vaaratilanne syntyi, kun Tara-karhu repi ruokailukatokseen reiän ja pakeni aitauksesta emonsa Reetta mukanaan. Välikohtaus kärjistyi, kun karhun hyökkäsi ihmisen kimppuun. Poliisi lopetti Tara-karhun ja Sulo Karjalainen joutui sairaalaan. 

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Suurpetokeskuksen eläimet onnistuivat rikkomaan aitauksen rakenteita ja yrittämään pakoa. Eräänlainen pakoyritys tallentui jopa sattumalta MTV uutisten kameralle toimittajan ja kuvaajan ollessa käymässä Kuusamossa viime elokuussa. 

Video: Tällainen pakoyritys tallentui kameraan MTV:n ollessa vieraana karhutarhalla (juttu jatkuu videon jälkeen)

MTV selvitti, että aitausten kunto on ollut yksi viranomaisten kestohuolenaiheista eläintarhaan liittyvien tarkastuskäyntien yhteydessä. Samalla selvisi muita eläintenpidon epäkohtia ja epäeettistä eläintarhatoimintaa, kuten karhusisarusten lisäännyttämistä keskenään. 

Tätä artikkelia varten MTV tilasi aluehallintovirastosta ja Kuusamon kaupungin valvontaeläinlääkäriltä tarkastuskertomukset viimeisten kymmenen vuoden ajalta. 

Kuusamon Suurpetokeskus on useasti laiminlyönyt eläinsuojelulain velvoitteita ja sen eläimistä on tehty eläinsuojeluilmoituksia. 

Kuusamolainen ”karhujen orpokoti” antaa toiminnastaan varsin vaatimatonta kuvaa. Silti samaan aikaan se on käärinyt toiminnastaan valtavia voittoja.

Lue myös: Tukes löysi Kuusamon Suurpetokeskuksesta puutteita asiakkaiden turvallisuudessa – eläintarha kiinni kesäkuun loppupuolelle

Ilvesten aidassa karkaamisvaara

Suurpetokeskuksella on ja on ollut karhujen lisäksi tiluksillaan ilveksiä, kettuja, poroja ja koirasusia. 

Eläintarhan toimintaa valvova Pohjois-Pohjanmaan aluehallintovirasto sekä Kuusamon valvontaeläinlääkäri ovat vuosien saatossa puuttuneet epäkohtiin useaan otteeseen.  

Puutteita on myös korjattu, mutta välillä viranomaisen määräyksiin ja suosituksiin on reagoitu hyvin hitaasti. Osalle viranomaisten ohjeista ja suosituksista viitataan edelleen kintaalla.  

Tässä artikkelissa on keskitytty kaikkein olennaisimpiin epäkohtiin eläintenpidossa, joita eläintarhassa on esiintynyt viime vuosina. 

Viranomaisten tarkastusraporteista käy ilmi, että eläinten aitausten kuntoon on kiinnitetty huomiota useampana vuonna.  

Vuonna 2017 aluehallintoviraston läänineläinlääkäri totesi ilvesten tarhan kiipeilytason romahtaneen, aitauksen olevan paikoin vinossa ja aitauksessa olevan verkon repsottavan vaarallisesti.  

Seuraavan vuoden syksyn tarkastuskäynnillä tarkastaja havaitsi ilvesten tarhan olevan huonolla tolalla. Nelimetrinen aita oli kaatumaisillaan päin tarhan reunassa olevaa puuta, joka mahdollisti ilvesten karkaamisen eläintarhasta. 

Reetta-karhun ja pentujen aitauksen verkossa oli reikä. 

Lisäksi elokuussa 2018 tarhalla vieraillut valvontaeläinlääkäri oli puuttunut epämääräiseltä näyttäviin sähkötöihin, kuten toisiinsa jatkettuihin jatkojohtoihin. Eläintarhan mukaan sähkötyöt olivat ammattilaisen tekemiä. 

Karhujen aitausten rakenteet olivat erittäin kuluneita ja aitauksissa oli eläimille vaarallisia teräviä piikkejä useissa paikoissa. Valvontaeläinlääkärin tarkastuskertomuksessa käy ilmi, että Juuso-karhun häkkiin johtava ovi oli kauttaaltaan ruostunut saranoita myöten.  

Vuonna 2020 aidat olivat viranomaisen näkökulmasta kunnossa. 

Viime viikolla tarkastuksella käynyt aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Minna Haataja-Koskinen kertoo MTV:lle, että aidoista on nyt jälleen löytynyt korjattavaa rakenteiden osalta.

Sulo Karjalainen vastaa MTV:lle puhelimitse, että aitoja ei ole harkittu vaihdettavaksi kokonaan.  

– Ei semmoisia kannata ajatellakaan. Meillä on hyvät aidat muuten. Ne ovat vahvistettuna jo ennestään ja lisää vahvistetaan, missä rauta kuluu iän myötä. 

Ilveslauma sai lisääntyä hallitsemattomasti ja pennut lopetettiin 

Vuonna 2017 aluehallintoviraston läänineläinlääkärille selvisi, että ilveksille oli tuona keväänä syntynyt pentuja, jotka oli lopetettu, koska eläintarhassa ei ollut enempää tilaa. Kaikki eläintarhan kuusi ilvestä majailivat samassa tarhassa, vaikka luonnossa ilves on yksineläjä.  

Eläintarhaa ohjeistettiin puuttumaan eläinten hallitsemattomaan lisääntymiseen ja pitämään eläimet erossa toisistaan kiima-aikana, mikäli eläintarhalla ei ole mahdollisuutta pitää enempää ilveksiä.  

Aluehallintovirasto pyysi kirjallista selvitystä ilvesten lisääntymisestä, jota eläintarha ei koskaan toimittanut viranomaiselle määräajassa.  

Seuraavana keväänä ilveksillä oli jälleen poikasia.  

– Ilveksiä on kaksi naarasta ja kaksi urosta sekä niiden pennut. Ilvekset lisääntyvät keskenään ja lukumäärää karsitaan joko lopettamalla pentuja tai sitten vanhimmasta päästä aikuisia. Tällä kertaa ylimääräisille ilveksille saattaa löytyä myös ulkopuolinen ostaja / eläimiä vaihdetaan eläintarhojen kesken, syksyn 2018 tarkastusraportissa selvennetään.  

– Eläinten hallitsematon lisääntyminen eläintarhalla ja ylimääräisten eläinten lopettaminen ei ole tarkoituksenmukaista toimintaa. Lisäksi siitä ei ole varmuutta, pääseekö tarhalla esimerkiksi sisarukset pariutumaan keskenään, jolloin syntyvät pennut ovat sisäsiittoisia. Sisäsiittoisuus ei edistä biologisen monimuotoisuuden säilymistä.

Tuolla käynnillä Sulo Karjalainen on puhelimitse vastannut valvontaeläinlääkärille, etteivät ilvekset ole sukua keskenään.  

Kuitenkin toiselle tarkastajalle, kaupungin valvontaeläinlääkärille, Sulo Karjalainen oli muutamaa viikkoa aiemmin selittänyt, että luonnossa yksin viihtyvät ilvekset voivat Suurpetokeskuksessa asua tarhassa laumana nimenomaan siksi, koska ne olivat lähisukulaisia. 

MTV:lle Sulo Karjalainen kertoo, että ilveksiä pidetään pareittain, koska niiden kuuluu olla kumppanin kanssa. Eläimet saavat lisääntyä, mikäli haluavat, mutta ilvesten määrä pidetään eläintarhan luvan mukaisena. 

– En näe virhettä siinä, jos eläimet hoitavat omaa tehtäväänsä. 

Korkeasaaren eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti sanoo, että hyvissä eläintarhoissa eläinten pennutus on suunnitelmallista. Joskus pentuja päätetään teettää, vaikka olisi tiedossa, ettei niille välttämättä löydy uutta eläintarhapaikkaa. Silloin edessä voi olla pennun lopetus. 

– Meillä ei ole tällaisia päätöksiä kovinkaan monta vuodessa. Ja ne ovat ennakkoon mietittyjä tilanteita. Silloin on todettu, että lisääntyminen on emojen hyvinvoinnin kannalta niin tärkeää.

Tronttia on haastateltu tätä juttua varten yleisellä tasolla koskien eläintarhatoimintaa ja karhujen hyvää hoitoa. 

Erimielisyyttä silmätikuksi joutuneen koirasuden hyvinvoinnista

Suurpetokeskuksen eläimistä on tehty myös eläinsuojeluilmoituksia. 

Vuonna 2019 valvontaeläinlääkäri vieraili tarhalla katsomassa eläinsuojeluilmoituksen perusteella koirasutta, joka ontui ja jonka takavartalossa oli mahdollisesti alaselän alueella isohko haava. 

Koirasuden havaittiin ontuvan ajoittain vasenta takajalkaa ja sen vasemmassa lantiossa oli arviolta kämmenen kokoinen karvaton alue. Eläintä ei päästy tarkastelemaan läheltä, joten vammojen tarkempaa tutkimusta ei pystytty tekemään. 

Sulo Karjalaisen silloisen selityksen mukaan karvaton alue johtui vanhasta vammasta, ja koira on hänen mukaansa kulkenut epänormaalilla tavalla jo pitkään, ehkä aina. Karjalaisen mukaan eläin ei kärsinyt. 

Valvontaeläinlääkäri oli kuitenkin toista mieltä ja totesi eläimen vaativan tarkempia tutkimuksia.  

Reilu viikko myöhemmin eläinlääkäri vieraili tarhalla tarkoituksenaan nukuttaa eläin tarkempia tutkimuksia varten. Sulo Karjalainen ei kuitenkaan osannut osoittaa loukkaantunutta eläintä laumasta, joten tutkimus jäi tekemättä. Eläinlääkäri ei myöskään havainnut laumasta ontuvaa yksilöä. 

Seuraavana päivänä kaupungin valvontaeläinlääkäri saapui eläintarhalle tarkastamaan koirasuden ja tunnisti sen laumasta selvästi pystyssä olevien karvojen avulla. Eläimen kunto vaikutti tuolloin paremmalta.  

Kuukautta myöhemmin aluehallintoviraston tarkastajat havaitsivat koirasuden jälleen ontuvan, ja sillä oli selässään karvaton alue sekä verta. Eläin oli yhä samassa tarhassa muiden kanssa. 

Paikallinen eläinlääkäri lopetti koirasuden maaliskuussa 2020. Aluehallintovirasto oli määrännyt huolehtimaan sairaan eläimen hoidosta.  

Sulo Karjalainen vastaa MTV:lle, että koirasuden tapauksessa “kärpäsestä tehtiin härkänen” ja eläin lopetettiin lopulta siksi, koska tarhassa eläimiä oli liikaa ja koirasuden nähneet vierailijat puuttuivat sen ulkonäköön. 

– Silloin toinen koirasusi puri sitä takapuolesta, siihen tuli hampaanjäljet eikä karva kasvanut takaisin. Ei se kärsinyt millään tavalla siitä puremasta. Minä paljon seurasin vierestä niiden elämää eikä se ollut sairaan näköinen eikä mitään. Se oli vain alistettuna, sillä oli oma nokkimajärjestys.  

– Pantiin sitten pois, että jääpi tämmöinen juttelu. 

Eläintarha hankki vasta vuoden 2019 lopussa sopimuksen yksityisen eläinlääkärin kanssa eläinten säännöllisestä tarkastuksesta neljä kertaa vuodessa,sekä tarpeen vaatiessa. Sitä ennen eläintarhalla ei ole ollut eläinten hoitoa koskevaa asianmukaista ohjelmaa, joka sisältäisi sairauksien ennaltaehkäisyn ja ruokinnan. 

Juuso-karhun maalausharrastuksesta moitteita

Kuusamon Suurpetokeskus on hankkinut varsin runsaasti julkisuutta Juuso-karhun ”maalausharrastuksella”. 

Viranomainen puuttui jo vuonna 2016 taulujen maalaustoimintaan. Aluehallintovirasto moitti taulujen maalaamista ihmisen viihdyttämiseen ja eläintarhan mainostamiseen tähtääväksi toiminnaksi eikä karhun lajinomaiseksi virikkeeksi. Suurpetokeskukselle muistutettiin, että petoeläinten käyttö sirkuksessa ja siihen verrattavassa näytöksessä on kiellettyä.  

Tästä huolimatta maalaustoimintaa eläintarhassa on jatkettu. Kysyttäessä maalaustoiminnasta Sulo Karjalainen vastaa haastattelussa tiukasti: 

– Millä se viranomainen perustelee tämmöistä? Joka aamu karhun kanssa suukotellaan, halataan ja ollaan ihan kuin koiran kanssa. Tämä on viranomaiselta aliarviointia, eli yliarviointia, että pitäisi olla niin kuin he ovat. Minä pidän tätä aivan käsittämättömänä juttuna.

Suomen luonnossa uroskarhu painaa arviolta 47–230 kiloa. Eläintarhaoloissa aikuisen uroksen normaalipaino voi olla huomattavasti enemmän, maksimissaan noin 400 kiloa. Sitä suuremmat yksilöt ovat poikkeuksellisia. 

Kuusamon Suurpetokeskus on julkisestikin kehuskellut sen vetonaulaeläimen Juuso-karhun olevan miltei 500 kiloinen, ja sen kerrotaan olevan perso karhun nimeä kantaville munkeille. Erinäisissä yhteyksissä Suurpetokeskus on myöntänyt syöttävänsä karhuille myös nallekarkkeja.

Lue myös: Video: Juuso-karhun omalaatuinen taide innostaa ostajia

Korkeasaaren eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti sanoo, että karkkien tai munkin syöttäminen voi aiheuttaa karhuille hammasongelmia ja ylipainoa. Ylipainosta puolestaan voi aiheutua karhulle selkään ja niveliin kohdistuvaa kipua. 

– Seuraamme päivittäin sitä, kuinka kiinnostuneita karhut ovat nousemaan kahdelle jalalle tai kurottautumaan. Jos se vähenee, etenkin vanhemmalla eläimellä se voi kertoa kivuista, Trontti kertoo Korkeasaaressa asuvien karhujen hoidosta.  

Sulo Karjalainen ei näe herkkujen syöttämisessä vikaa ja hän sanoo, ettei eläinlääkäri ole koskaan huomauttanut Juuso-karhun painosta. 

– Ai että karkkia ei eläimelle, joka mieltää sitä? Miksi ihmiset syö sitten karkkia, jos mieli tekee? 

– Pitäisin erittäin törkeänä sitä, jos ruvettaisiin rajoittamaan eläimen painoa ruoilla. Koska luonnossa olevilla eläimillä on pitkät paastoajat ruoan suhteen ja paljon joutuvat liikkumaan sen takia, ettei niillä pääse paino nousemaan millään. 

Juuson pään heijaus puolelta toiselle kiinnitti eläinlääkärin huomion 

Juuso-karhusta tehtiin vuonna 2018 eläinsuojeluilmoitus.  

Kaupungin valvontaeläinlääkäri havaitsi elokuisella käynnillä Juuso-karhun makoilevan maassa eikä se ollut kiinnostunut emonsa Tessun tapaan ruoasta. Oppaan kertomuksen mukaan Juuso-karhu liikkui vaivalloisesti ja sen kerrotaan makaavan päivät maassa tai kopissaan. 

Sulo Karjalaisen silloisen selityksen mukaan Juuso-karhu tykkää laiskotella paljon eikä sen liikkuminen ole epänormaalia. 

Aluehallintovirasto puolestaan puuttui Juuso-karhun epänormaaliin käytökseen: Juuso heijasi päätään toistuvasti puolelta toiselle häkin reunassa.  

Merkityksetöntä liikesarjaa toistava Juuso-karhu on huolettanut viranomaisia jatkuvasti. 

– Stereotyyppinen käyttäytyminen voi olla merkki virikkeettömästä elinympäristöstä. Myös jokin stressaava tilanne voi laukaista stereotyyppisen käyttäytymisen. Suurpetokeskuksen edustaja kertoi tarkastuksella, että Juuso käyttäytyy edellä kuvatulla tavalla, kun se näkee ihmisiä, ja rauhoittuu saadessaan huomioita. Tarkastuksen perusteella ei voida sanoa, johtuuko kyseisen karhun stereotyyppinen käyttäytyminen todella ihmisen huomion hakemisesta, vain onko kyse stressaantumisesta, lajityypillisen käyttäytymisen estymisestä tai virikkeiden puutteesta eläintarhaolosuhteissa, vuoden 2019 tarkastuskäynnillä kirjoitetaan. 

Korkeasaaren eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontin mukaan karhun voimakas leimaantuminen ihmiseen voi aiheuttaa sille stereotyyppistä käytöstä. Hän kommentoi yleisellä tasolla, että leimaantuminen voi olla erityisen voimakasta silloin, jos karhunpennun pääasiallinen hoitaja on ihminen.  

– Henkilökohtainen mielipiteeni on, että siitä on haittaa eläimelle. Silloin elämä karhuna ei onnistu samalla tavalla kuin elämä emon kasvattamana. Ihmiseen leimaantuminen voi aiheuttaa eläimelle stereotyyppistä käyttäytymistä. Tiedetään, että eläin saattaa liikkua edestakaisin tai nuolla puunrunkoa tai kiveä, purkaakseen omaa oloaan. Eläin ei välttämättä opi tekemään karhulle hyviä juttuja, jos ihminen on sen ainut hoitaja. 

Karhusisarukset laitettiin lisääntymään keskenään 

Eläinsuojelulain mukaan eläintarhan tehtävä on osaltaan edistää biologisen monimuotoisuuden säilymistä.  

Vanhoista uutisartikkeleista paljastuu, että Suurpetokeskuksessa on tieten tahtoen risteytetty Juuso ja Reetta -karhut keskenään, vaikka ne ovat täyssisaruksia.  

Juuson ja Reetan sukulaisuussuhteesta löytyy mainintoja esimerkiksi vuoden 2014 Iltalehden artikkelista ja Apu-lehden vuoden 2018 haastattelusta.

Myös pennutusaikeista on kerrottu julkisuuteen: 

”Kuusamon suurpetokeskuksessa tai tuttavallisemmin Keron karhutarhalla eletään jännittäviä aikoja. Sulo Karjalainen siirsi suosikkinsa, 400-kiloisen Juuson keskiviikkona samaan tarhaan 8-vuotiaan Reetan kanssa. Toiveena on joukko uusia karhunpentuja, joiden elämästä halutaan tehdä elokuva”, maakuntalehti Kalevassa kirjoitettiin toukokuussa 2015.  

”16-vuotias Juuso-karhu pääsi kesällä tekemään lähempää tuttavuutta keskuksen yhdeksänvuotiaan Reeta-karhun kanssa. Toiveissa olisi, että ensi kuussa Reeta-emon mukana talviunilta heräilisi uusi pentue”, Ilta-Sanomat kirjoitti alkuvuodesta 2017. 

Juuson ja Reetan pentueeseen syntyivät vuonna 2018 karhut Tara ja Ansa, joista toinen myytiin eläintarhaan Kiteelle. 

Lue myös: Maalarikarhu Juuson yllätyspennuista julkaistiin kuvia

Sulo Karjalainen vastaa MTV:lle, että karhusisarukset pennutettiin keskenään, koska Juuso-karhun luonnetta haluttiin siirtää seuraavalle sukupolvelle. 

– No, kokeiltiin kokeilumielessä. Luonnossa kun eläimet elävät, näillä ei ole mitään väliä, onko ne sisaria, veljiä, mitä ne ovat. Ei siellä kukaan katso, mikä millä pariutuu. 

Video: Näin Sulo Karjalainen perustelee haastattelussa sisarusten lisäännyttämistä

Aluehallintovirastosta kerrotaan MTV:lle, että valvova viranomainen selvittää tällä hetkellä sisaruskarhujen pennutusta. 

Eläintarhalla valtavat vuositulot 

Kuusamon suurpetokeskus Oy on varsin vakavarainen yritys, joka on tehnyt vuosittain voittoa. 

Vuoden 2020 tilinpäätöksestä käy ilmi, että vajaat 500 000 euron liikevaihdolla eläintarhan vuosi oli voitollinen ja viivan alle jäi 180 000 euroa. Myös edelliset vuodet ovat yrityksellä olleet voitollisia ja yrityksellä olikin tilinpäätöksen perusteella kyseisen vuoden lopussa 560 000 euron käteisvarat. 

Kysyttäessä Sulo Karjalaiselta, mistä karhutarhan tulot koostuvat, hän kertoo niiden olevan pääasiassa lipputuloja ja muu koostuu oheismyynnistä. 

Silti esimerkiksi Apu-lehden alkuvuoden 2018 lehtihaastattelussa Sulo Karjalainen antaa ymmärtää, että hän joutuu itse rahoittamaan karhujen hoitoa eivätkä pääsylipputulot kata edes kaikkia menoja.  

– Kustannukset ovat jatkuvia eli eletään euroa venyttäen. Jokainen karhu syö keskimäärin 15-20 kiloa per nuppi joka päivä. Poroa ja silakkaa, marjoja, viljaa ja hedelmiä. Suurena apuna on se, että karhut saavat Kuusamon Citymarketista ylijäämähedelmiä, Karjalainen kommentoi Apu-lehdelle taannoin hänestä kertovan kirjan haastattelun yhteydessä. 

Vuosi 2018 jäikin karhutarhalla voitolliseksi vain 33 000 eurolla, mutta haastattelun julkaisuhetkellä Kuusamon Suurpetokeskus Oy:lla oli takanaan vuoden 2017 liikevoitto 134 000 euroa.

Kysyttäessä Karjalaiselta, eivätkö Suurpetokeskuksen varallisuus ja lehdessä kerrotut asiat ole ristiriitaisia keskenään, hän kiistää asian ja toteaa, ettei eläintarhalla ole vaikeuksia saada karhuja hoidettua.  

Hän sanoo, että ihmisille kelpaamattomasta ruoasta saadaan eläimille halpaa syötävää. 

– Ei ole vaikeuksia niin kauan kuin minulla eläkettä riittää. Meillä ruoka tulee suurin piirtein jätteinä. Ne ovat aika halpoja ja auttavat siinä menohommassa. Sen vuoksi meillä on tulosta sitten. Teurastamoilta saadaan teurasjätettä ja samoin Norjasta tulee lohen perkausjätettä. Näillä säästöillä saadaan kerrytettyä tätä tulosta.  

Kuusamon Suurpetokeskus Oy on jaettu 15 osakkeeseen eikä vuonna 2020 voittoa maksettu osingonomistajille. Suurpetokeskuksen omistaja Sulo Karjalaisella on ollut myös vuonna 2020 varsin vaatimattomat, vain vajaan 2000 euron vuositulot. 

Lue myös: Tara-karhu hyökkäsi karhumies Sulo Karjalaisen kimppuun, eläin jouduttiin lopettamaan – nyt puhuu Karjalaisen oikeana kätenä tunnettu mies: "Sulo oli melkein juossut surman suuhun"

Lue myös: Karhumies Sulo Karjalainen käräjillä: Lainasi entiselle työntekijälleen ison summan rahaa – nyt riidellään siitä, onko velka maksettu vai ei

13.5.2022 kello 14.45, juttua on muokattu. Korjattu, että Kuusamo on kaupunki.