Nuorten mielikuvissa Itämeri yhdistyy ensisijaisesti laivamatkailuun, eikä merta koeta osaksi omaa elämänpiiriä, ilmenee John Nurmisen Säätiön koululaisille teettämästä kyselystä.
Nuoret mieltävät Itämeren myös roskaantuneeksi ja saastuneeksi, ja kolmannes nostaakin Itämeren ensisijaiseksi pelastuskeinoksi roskaamisen vähentämisen.
Sen sijaan rehevöityminen jäi vastauksissa vähälle huomiolle, vaikka se on säätiön mukaan Itämeren suurin ympäristöongelma.
– Vaikka roskaantuminen on yksi Itämeren uhista, ongelma ei ole mittakaavaltaan yhtä merkittävä kuin isommilla valtamerillä. Itämeren suurin uhka onkin ravinteiden liiallisesta määrästä aiheutuva rehevöityminen. Ilmastonmuutos kiihdyttää rehevöitymistä ja hidastaa meren toipumista, kertoo John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt tiedotteessa.
Lue myös: Itämerta pidettiin ennen maailman saastuneimpana merenä – tutkija kertoo, miten Itämeri voi nyt ja miltä näyttää tulevaisuus
Itämereen ei henkilökohtaista suhdetta
Kyselyyn vastanneet nuoret eivät kokeneet Itämerta läheiseksi tai osaksi omaa elämänpiiriä. Itämeri-identiteetti koettiin vieraaksi ja vaikeaksi käsitteeksi.
Vastauksissa näkyi myös se, asuvatko nuoret rannikkokaupungeissa vai sisämaassa.
Rannikolla asuvien mielikuvissa Itämereen liittyi käytännön ulottuvuus veneilyn ja uimisen merkeissä, mutta sisämaan nuorten vastauksissa korostuivat laivaliikenne ja saastuminen.
Fountain Parkin toteuttamaan koulututkimukseen osallistui lähes 2 500 oppilasta lukioista, ammatillisista oppilaitoksista ja yläkouluista.
Tutkimus toteutettiin oppilaitosten kautta verkkokyselyllä touko-kesäkuussa 2022.
Tutkimuksessa nuorilta kysyttiin eri osioissa Itämeren merkityksestä, Itämeri-identiteetistä sekä Itämeren pelastamisen keinoista.