Moni lukiolaistyttö viettää somessa jopa yli kuusi tuntia päivässä – vaikutus monella tapaa hätkähdyttävä

HUSin, Helsingin yliopiston sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tutkijoista koostuva tutkimusryhmä toteutti syksyllä 2022 pääkaupunkiseudun ensimmäisen vuoden lukiolaistyttöjen keskuudessa 3S (School, Sports and Social media) -tutkimuksen.

Tutkimukseen rekrytoitiin mukaan 1164 pääkaupunkiseudulla lukion aloittavaa 15–16-vuotiasta tyttöä parista kymmenestä sosioekonomisesti erilaisesta lukiosta. He edustivat liki 60 prosenttia tutkimukseen osallistuneiden lukioiden tytöistä ja hieman liki 30 prosenttia koko pääkaupunkiseudun lukion 1. vuosiluokan tytöistä.

Tutkimuksessa selvisi, että päivittäinen aika sosiaalisessa mediassa oli yhteydessä alempaan peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoon, korkeampaan sosiaalisen median riippuvuuteen, korkeampaan ahdistuksen tasoon ja huonompaan kehonkuvaan.

Lisäksi sosiaalisen median riippuvuus oli yhteydessä huonompaan koettuun terveyteen, alhaisempaan mielialaan, lisääntyneeseen väsymykseen ja voimakkaampiin yksinäisyyden tunteisiin.

– Joka kuudennella tutkimukseen osallistuneista täyttyivät mahdollisen sosiaalisen median riippuvuuden kriteerit ja nämä olivat yhteydessä huonompaan mielenterveyden ja hyvinvoinnin kokemukseen. Yli kolmannes nuorista ylitti rajan mahdolliselle ahdistushäiriölle, kertoo tutkimusryhmän jäsen, nuorisogynekologi Elina Holopainen HUSista ja Helsingin yliopistosta.

Noin kolmasosa nuorista käytti sosiaalista mediaa alle kolme tuntia päivässä, kun taas 14 prosenttia vietti aikaa sosiaalisen median parissa kuusi tuntia tai sitäkin enemmän.

Pelkkä palveluihin panostaminen ei tilanteessa auta, kertoo asiantuntija.

– Suomalaisten lukiolaisten on raportoitu olevan yhä uupuneempia ja masennuksen tai ahdistuksen vuoksi tehdyt lähetteet lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoisaloille ovat lisääntyneet. Mielenterveyspalveluita kasvattamalla ei kyetä estämään nuorten ahdistuksen lisääntymistä, mikäli tämän ilmiön taustasyihin ei pureuduta, sanoo tutkimuksen vastuujohtaja dosentti Silja Kosola Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta ja Helsingin yliopistosta.

Lähetä vinkki! 

Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.

Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.

Suomalaislapset sosiaalisessa mediassa nuorempana kuin missään muualla

Kosola kommentoi aiemmin MTV:lle sitä, että suomalaislapset pääsevät käsiksi älypuhelimiin ja sosiaalisiin mediaan ensimmäisenä maailmassa ja se ei hänen mukaansa ole hyvä asia.

Aiheesta lisää täällä: Asiantuntijan mukaan sisältö, jota suomalaislapset näkevät sosiaalisessa mediassa, ei sovi edes iltauutisiin

Asiantuntija toivoo lisähuomiota ruutuaikaan.

– Koulumaailman uudistuksissa ja nuorten lisääntyvää uupumista selvitettäessä tulisi huomioida ruutuaika ja sosiaalisessa mediassa käytetty aika ja kohdentaa interventiot myös niihin, toteaa tutkimusryhmän jäsen väitöskirjatutkija Sara Mörö HUSista ja Helsingin yliopistosta.