Suurin osa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista valittaa päätöksestä. Viime vuonna valituksia hallinto-oikeuteen kirjattiin enemmän kuin kielteisiä turvapaikkapäätöksiä annettiin.
Turvapaikkahakemusten käsittelyä koskevien ruuhkien odotetaan siirtyvän maahanmuuttovirastolta hallinto-oikeuksiin – kun lopullisia kielteisiä päätöksiä alkaa tulla enemmän, yhä useamman ihmisen uskotaan jäävän siitä huolimatta maahan ja katoavan.
MTV Uutiset kokosi yhteen tietoa viime vuoden turvapaikkapäätöksistä maahanmuuttoviraston tiedoista.
Tilastoista selviää, että viime vuonna tehtiin noin 9400 turvapaikkapäätöstä. Niistä 40 prosenttia eli noin 3800, oli myönteisiä ja 43 prosenttia eli noin 4000, kielteisiä.
Kolmannes turvapaikkahakemuksista koski turvapaikan uusimista ja jotkut hakemuksista ovat tulleet käsittelyyn jo ennen viime vuotta eli kaikki, joille turvapaikka myönnettiin, eivät ole viime vuonna maahan tulleita.
Noin 2800 hakemuksen käsittely jäi viime vuonna kesken ja jatkuu tänä vuonna. Muutamia satoja hakemuksia, joiden käsittely on kesken, on jätetty jo vuonna 2016 ja jokunen kesken jäänyt hakemus on jo vuodelta 2015.
Tämä johtuu osittain siitä, että vuonna 2015 turvapaikanhakijoita tuli enemmän kuin koskaan ennen. Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo selittää asiaa myös sillä, että taustat täytyy selvittää niin tarkasti.
– Viranomaisten täytyy selvittää kaikki: jos tiedetään, että tarvitaan jotain tietoa päätöksen tekemiseksi, se tieto on hankittava. Joskus se voi olla lausuntojen saamista tai henkilö voi itsekin haluta toimittaa jotain dokumentteja.
Pakkopalautukset vähentyneet toissa vuodesta
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista selvästi suurin osa poistuu maasta itsenäisesti tai vapaaehtoisesti kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n avustamana.
Valvottujen maastapoistoja eli poliisin valvomia palautuksia on ollut 12 prosenttia palautuksista ja saatettuja, joissa poliisi saattaa turvapaikanhakijan lähtömaahan saakka, on ollut 17 prosenttia. Poliisi on siis saattanut lähtömaahan 377 ihmistä vuonna 2017.
Luvut ovat suunnilleen samoja kuin vuonna 2015, mutta huomattavasti toissa vuotta pienempiä.
Vuonna 2016 palautettavista ihmisistä saatettiin lähtömaahan 24 prosenttia eli 1521, ja valvottujakin palautuksia 22 prosenttia eli 1357.
"Ruuhka siirtyy hallinto-oikeuksiin"
Kielteisistä turvapaikkapäätöksistä valitettiin viime vuonna paljon. Helsingin hallinto-oikeuteen muutoksenhakupyyntöjä saapui noin 2700, Itä-Suomen hallinto-oikeuteen noin 1000, Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen noin 1600 ja Turkuun 1700.
Tilastojen mukaan yhteensä 7000 kielteisestä päätöksestä on siis valitettu viime vuonna.
Osa valituksista on aiempina vuosina kielteisen päätöksen saaneita ja osa Helsinkiin tulleista tapauksista on myöhemmin käsiteltäväksi Suomeen, joten ne on saatettu kirjata kahdesti. Luku on silti karu: valituksia ehdittiin viime vuonna tehdä enemmän kuin kielteisiä päätöksiä ehdittiin antaa.
Maahanmuuttoviraston tiedottaja Kaisa Härkisaari kertoo, että Migrin tiedossa on, että suurin osa valittaa kielteisestä päätöksistä.
– Se on ihan tavallista. Siksi on ollut ennakoitavissa, että ruuhka siirtyy meiltä hallinto-oikeuksiin, Härkisaari sanoo.
Kadonneiden määrän odotetaan nousevan
Migrin tilastoista selviää myös, että kaikki eivät saa myönteistä eivätkä kielteistä päätöstä. Osa palautetaan Dublinin sopimuksen mukaan sen perusteella, että heidän hakemuksensa tulisi käsitellä jossain muussa maassa, ja osa on joko peruuttanut hakemuksensa – tai kadonnut.
Tapauksia, joissa turvapaikanhakija on peruuttanut hakemuksensa tai kadonnut oli viime vuonna 574 eli kuusi prosenttia.
– Käytännössä siis ei ole koskaan ehditty tehdä päätöstä, Härkisaari sanoo.
MTV Uutisoi aiemmin tänä vuonna, että vuodesta 2015 lähtien kadonneita on ollut yli 4000.
Laittomasti maassa oleskelevien ja kadonneiden määrän odotetaan nousevan entisestään, kun hallintotuomioistuinten käsittelyjonot purkautuvat – eli osan niistä, jotka saavat lopullisen kielteisen päätöksen, uskotaan vain katoavan.
– Olemme varautuneet siihen, että tänne jää yhä enemmän henkilöitä, jotka ovat saaneet lainvoimaisen kielteisen päätöksen ja siitä huolimatta jäävät Suomeen, sisäministeri Paula Risikko kertoi viime vuonna MTV Uutisille.