Voisi luulla, että perussuomalainen kuntapäättäjä Marko Meriläinen, joka pyörittää yhtä Suomen suurimmista turkistarhoista Halsualla, on ärsyyntynyt tilanteesta. Nimittäin siitä tilanteesta, että tällä hetkellä hänen työvoimastaan yli puolet tulee ulkomailta. Mutta hän suhtautuu asiaan realistisesti.
– Maaseutu on autioitunut niin voimakkaasti, että täällä ei tahdo enää olla mistä ottaa ihmisiä. Ja työt on kuitenkin tehtävä joka päivä, kun ollaan tekemisissä eläinten kanssa, huomauttaa Meriläinen.
Perussuomalaisuus ei merkitse hänelle vastahankaisuutta muualta tulevaa työvoimaa kohtaan.
– Ei tietenkään. Kun työvoimasta oli kova pula, ajoin Kauhavan vastaanottokeskuksen pihaan ja kysyin, kuka tahtoo töitä? Tulihan sieltä monta ja kaksi jäikin, hymyilee Meriläinen.
Tarhalla häärii sunnuntainakin ukrainalaisia, virolaisia, irakilaisia, perholaisia ja halsualaisia työntekijöitä. Yksi heistä on Kauhavalta mukaan lähtenyt Hadil Adhalsus.
– Minä viihdyn täällä, pidän eläimistä ja tästä työstä. Ja palkka on hyvä, kehuu Irakista tullut Adhalsus.
Hän on työskennellyt jo kolme vuotta tarhalla ja kotiutunut Halsualle.
– Teillä on kaunis maa. Hyvä maa, sanoo Adhalsus.
Irakilainen Hadil Adhalsus tuli vastaanottokeskuksesta turkistarhalle töihin kolme vuotta sitten.
Meriläisen tarhalla on kettuja ja minkkejä valtavat määrät. Siitoseläinten määrä huitelee 25 000 kieppeillä, nahoitusaikaan eläimiä oli viime syksynä 105 000. Tällainen tuotanto vaatii paljon työvoimaa.
– Vakinaisesti meillä on 30–40 työntekijää, sesonkiaikoina viitisenkymmentä, kertoo Meriläinen.
Hän ottaisi mielellään kotimaista työvoimaa, jos sitä olisi saatavilla.
– Kotimaisen työvoiman saannissa on haasteita, työnantaja ja työntekijä eivät kohtaa toivotulla tavalla, sanoo Meriläinen.
Yrittäjälle ulkomaisen työvoiman kanssa pelaaminen ei ole se helpoin vaihtoehto.
– Jos Suomesta saisi kartoitettua kotimaista työvoimaa, olisihan se huippujuttu. Kielelliset ja kulttuuriset ongelmat on iso juttu jokapäiväisessä elämässä, tietää Meriläinen.
Yrittäjä Marko Meriläisen sesonkityövoimasta puolet tulee ulkomailta, vakiväestä kolmannes.
Moni suomalainen vieroksuu maatilojen ja turkistarhojen työtä, osin huonopalkkaisen maineen vuoksi. Kuitenkin turkistarhalla tienaa helposti pari tonnia kuussa, sesonkiaikana, jota on yli puolet vuodesta, tuplastikin.
– Sesonkiaikoina on mahdollista tienata jopa 5000 euroa kuukaudessa. Silti ihmiset eivät lähde enää tällaisiin ulkotöihin niin helposti kuin ennen, sanoo Meriläinen.
Hän uskoo maailman muuttuneen kaupungistumisen myötä perinpohjaisesti.
– Nuoret ovat tykästyneet erilaisiin työtehtäviin ja siistimpiin sisätöihin.
Onko perussuomalaiselle Meriläiselle sitten kauhistus se tulevaisuuden näkymä, jossa maaseutua asuttavat muualta tulleet työntekijät? Moni heistä on jo perustanut perheen Halsualle?
– Ei tietenkään! Minusta nyt ollaan menossa siihen suuntaan, että monikulttuurisuus lisääntyy maaseudulla. Suomalaiset haluavat, että vapaa-aikanakin on palveluja, kuten kulttuuria, eivätkä he enää lähde maaseudulle sankoin joukoin, arvioi Meriläinen.
Hän odottaa paljon myös MTK:n tällä viikolla aloittavalta omalta työnvälityspalvelulta.
– Toivon hartaasti että se auttaisi meitä, sanoo Meriläinen.