Työvoimapulasta kärsiviä toimialoja on yhä enemmän. Asiantuntijoiden ja korkeasti koulutettujen rekrytointi saattaa sujua nopeastikin, mutta ammattitaitoisen työntekijän saaminen esimerkiksi metallipajaan voi kestää helposti kuusi kuukautta.
– Tämä pahenee koko ajan. Saa nähdä miksi menee vielä, tuskailee Itä-Suomen Metallin yrittäjä Esa Räsänen.
Liperissä toimiva metallialan yritys on löytänyt työntekijöitä Puolasta ja Ukrainasta. Mutta hätäisen hommaa ulkomailta palkkaaminen ei ole. Urakka-aikatauluja ja tarjouksia heidän varaansa ei voi laskea. Haaste on kasvanut hyvässä suhdannetilanteessa.
– Hankittiin työluvat ja kaikki paperit laitettiin kuntoon, sitten jouduttiin puoli vuotta odottamaan, että saatiin hitsari töihin. Se on raskasta ja rasittavaa työtä, Räsänen huokaa.
Räsänen palkkaisi heti viisi uutta työntekijää. Tarjolla on hitsauksen lisäksi teräksien sahaamista, reikien tekoa, poraamista ja asettelua.
– On ollut myös vuokrafirmoista työmiehiä, mutta sieltäkään ei saa enää kunnollisia.
Lue myös: Suomi helpottaa työperäistä maahanmuuttoa, tavoitteena 50 000 henkilöä lisää vuoteen 2030 mennessä – osalle työntekijöistä kahden viikon pikakaista
Tarvitaan lehmän hermot
Karkea nyrkkisääntö tuntuu olevan, että ulkomailta palkkaaminen vaatii kolminkertaisen työn kotimaahan verrattuna. Räsänen ei tyrmää ulkomailta palkkaamista, mutta varoittaa yrittäjäkollegoja aikatauluista.
– Se on hidasta. Nopeasti ei tapahdu mitään. Jos tarve on heti, menee kuukausia ennen kuin saa miehiä. Sitten kiire on jo ohi. Etukäteen ei saa varata ketään, Räsänen luettelee haasteita.
– Ulkomailta palkkaaminen vaatii hermoja. Kielimuuri on iso ongelma.
Räsänen myöntää, että työvoimapula tuntuu yrittäjän selkänahassa.
– Sitä on itse tehty niitä hätä-hätä-hommia. Välillä työmaat siirtyvät. Kun montaa työmaata tehdään yhtä aikaa, ja jos yksi myöhästyy, niin sieltä luiskahtaa aikaa toiselle työmaalle.
Samalla Räsäsen puhelin soi. Asiakas kyselee huolestuneena aikatauluja.
– Täysillä tehdään koko ajan. Yritetään saada työ valmiiksi jouluun mennessä, yrittäjä lupaa asiakkaalle ja huokaa syvään.
Metalliyrittäjä kertoo MTV Uutisille, että palkkaisi heti viisi uutta työntekijää – kunhan vain saisi hyviä.
Palkkapyynnöt nousseet
Suomessa toimii kymmeniä lähinnä julkisia organisaatioita, jotka auttavat yrityksiä työvoiman haalimisessa ulkomailta. Osa on hankkeita tai lyhytaikaisia projekteja. Business Joensuu on yksi aktiivinen toimija.
– Oman projektini kautta on tullut tänä vuonna parikymmentä henkilöä Suomeen töihin. Pääosa heistä on Venäjältä, Ukrainasta ja entisen Neuvostoliiton alueelta. Sieltä on tullut esimerkiksi koodareita, kertoo Business Joensuun kehityspäällikkö Larisa Marttinen.
Rekrytointi näyttää suurten kaupunkien ulkopuolella kohdistuvan EU:n ulkopuolelle.
– Idässäkin palkat nousevat. Virosta ei saa enää miehiä entiseen tapaan. Puolalaiset pyytävät 16 euroa tunnilta ja päälle asunnot ja autot, Räsänen vertailee.
Itä-Suomen Metalli on saanut ammattiapua Business Joensuulta. Esa Räsänen hämmästelee eniten jäykkää kansallista paperisotaa esimerkiksi oleskelulupien hankkimisessa.
– Yhtään virhettä papereissa ei saa olla. Jos on, siinä vierähtää taas useampi viikko.
Oleskeluluvan tarveharkinta kummastuttaa
Oleskeluluvan hakeminen työntekijälle koetaan yrittäjäpiireissä myös epätasa-arvoiseksi.
– Pikkutakkiväelle ja valkokaulusporukalle tuntuu olevan neuvoja tarjolla paljon enemmän kuin meidän duunariporukoille. Minusta säännöt eivät ole kaikille samat, tuhahtaa MTV Uutisten haastattelema kuljetusalan yrittäjä.
Työntekijän oleskeluluvan hakemisessa on useita vaiheita. Aluksi TE-toimisto selvittää onko Suomessa tarjolla olevasta työstä saatava toimeentulo riittävä ja onko työ tilapäinen vai jatkuva.
Palkalla on siis tultava toimeen. Jos alalla ei ole TES-määräyksiä, edellytetään vähintään 1252 euron kuukausituloa.
Kummastusta herättää erityisesti se, että TE-toimiston on tutkittava, onko kyseiseen työtehtävään saatavissa kohtuullisessa ajassa tekijä Suomesta. Tämä vaatimus hidastaa akuutista ongelmasta kärsivän yrityksen työvoimapulan helpottumista.
– Ehkä se on tasa-arvokysymys suomalaisia kohtaan, että ensin katsotaan paikallista osaajaa ja sitten ulkomailta. Ajattelen, että se on reilua, huomauttaa Larisa Marttinen.
ELY-keskukset voivat omalla alueellaan poistaa tällaisen tarveharkinnan käyttämisen tietyiltä toimialoilta, käytännössä pahiten työvoimapulasta kärsiviltä aloilta. Tästä huolimatta yrittäjät kertovat, että Maahanmuuttovirasto Migri on hylännyt oleskelulupahakemuksia, vaikka hakija on saanut tarveharkinnasta myönteisen lausunnon.