Turkmenistanin pääkaupungissa asuva nelikymppinen Jusup Bakshijev tykkäsi katsella kotonaan ulkomaisia televisiokanavia satelliittiyhteyden kautta, kunnes paikallisviranomaiset saapuivat hänen ovelleen.
– Minun piti ottaa lautasantenni pois asuntoni ulkopuolelta. Viranomaisten mukaan se ei sopinut kaupungin arkkitehtuuriin, Bakshijev kertoo uutistoimisto AFP:lle.
Nyt hän on – kuten maan muutkin asukkaat – Turkmenistanin median varassa, joka on täysin valtion omistama. Lähetykset koostuvat valtion virallisista tiedonannoista, ja tavanomaisissa sisällöissä ihmiset ylistävät ja kiittelevät presidentti Serdar Berdimuhamedovin hallintoa.
– Turkmenistanilaiset televisiosisällöt ovat hyvin tylsiä eivätkä tarjoa tietoa. Samat ohjelmat pyörivät yhä uudelleen, Bakshijev sanoo.
Jotkin länsimaiset kansainväliset kanavat toimivat yhä Turkmenistanissa, mutta maassa englantia puhuvat niin harvat, että katsojamäärät kanavilla ovat hyvin pienet.
Turkmenistanissa estettyä Turkmen.News-sivustoa Hollannista käsin ylläpitävä Ruslan Mjatiev kuvailee maan mediamaisemaa olemattomaksi.
– Kotopuolessa ihmiset eivät näe muuta kuin isä ja poika Berdimuhamedovin henkilökulttia rakentavaa propagandaa, Mjatiev sanoo.
Ulkomainen some estetty
Turkmenistan kontrolloi myös lähes täysin sitä, millä sivustoilla ja palveluilla kansalaiset selaavat. Viestittelysovellukset, kuten WhatsApp, Viber, Signal ja Telegram on estetty.
Näiden asiaa ajaa Bizbarde, turkmenistanilainen vastine viestisovellukselle, jonka sisältöjä hallinto tarkkailee. Videoiden katselua varten käytössä on Belet, jonka sisällöistä on pitkälti riisuttu ulkomaiset sisällöt.
– Facebook, Instagram ja Youtube ovat meille tuttuja, mutta emme pääse niihin. Kaikki täällä on estetty, pääkaupungissa Ashgabatissa hedelmiä myyvä Bjashim Ishangulijev sanoo.
– Lisäksi internet on hyvin hidas. Jos joku onnistuu lataamaan kiinnostavan videopätkän tai elokuvan, katselemme sitä yhdessä, 19-vuotias hedelmäkauppias kertoo.
Heikoimpia monilla mittareilla
Turkmenistanin tiukan kontrollin arkkitehtina toimii presidentti Serdar Berdimuhamedov, joka nousi valtaan toissa vuonna. Hän seuraa yhä suurta valtaa käyttävän isänsä Gurbanguly Berdimuhamedovin jalanjäljissä. Isä hallitsi Turkmenistania 15 vuotta rautaisella otteella ja on yhä tiiviin henkilöpalvonnan kohde.
Myös nykyinen vallankäyttäjä Serdar on tehnyt valvontakoneiston kiristämistä vauhdittavia aloitteita. Aiemmin tänä vuonna presidentti ilmoitti, että Turkmenistanin on "voimistettava maan kyberturvallisuutta". Tämän pelätään heikentävän tiedonsaantia vielä entisestään eristäytyneessä maassa, joka sijoittuu heikoimpien joukkoon kansainvälisissä mittauksissa.
Esimerkiksi Freedom House -järjestö on luonnehtinut Turkmenistania "huonoista huonoimmaksi maaksi" kansalaisoikeuksien ja poliittisten vapauksien osalta. Lehdistönvapautta mittaava Toimittajat ilman rajoja -järjestö sijoittaa Turkmenistanin niin ikään vapauksien häntäpäähän, vain hieman Pohjois-Korean, Kiinan ja Iranin yläpuolelle.
Pääkaupungissa työskentelevää Oksana Shumilovaa mediakontrolli ei vaikuta haittaavan. Lukiessaan Neutraali Turkmenistan -sanomalehteä Shumilova sanoo, että valtion kontrolloimat sisällöt tuovat tunteen vakaudesta ja rauhallisuudesta.
– Siellä ei ole kriittisiä artikkeleita tai negatiivista informaatiota, hän sanoo.