Turun arkkihiippakunnan piispaksi valittu Mari Leppänen kuului pitkään vanhoillislestadiolaiseen herätysliikkeeseen, kunnes vuonna 2012 pappisvihkimyksensä jälkeen hänet erotettiin kaikista liikkeen tehtävistä.
Mari Leppänen, 42, voitti Turun arkkihiippakunnan piispanvaalit viime viikolla. Uudessa virassa hän aloittaa ensi vuoden helmikuussa.
Leppänen vihittiin papiksi vuonna 2012 ensimmäisenä vanhoillislestadiolaisena naisena. Sen jälkeen herätysliike erotti hänet kaikista tehtävistä. Leppäselle sanottiin myös, ettei hän pääse taivaaseen.
– Totta kai se tuntui pahalta. Olen kasvanut lestadiolaisessa herätysliikkeessä, ja se oli hyvin turvallinen ja hyvä kokemus lämpimästä yhteisöllisestä elämästä. Kamppailin oman kutsumukseni kanssa ja päädyin vihkimykseen, ja tiesin, että ajaudutaan jonkinlaiseen konfliktiin.
Hän kertoo tehneensä sittemmin sovun liikkeen kanssa.
– Aika on tehnyt hyvää ja olemme voineet käsitellä asioita, ja minulla on lämmin suhde herätysliikkeeseen. Sovinto on tärkeää, vaikka en hyväksy sitä, että ihmisiä suljetaan ulos, Leppänen sanoi Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa.
Video: "Tässä ajassa on paljon hengellistä etsintää ja kaipuuta. Löydetäänkö se kirkon piiristä, on meille iso kysymys" (juttu jatkuu videon jälkeen)
2:13
Ravisteli liikettä myös kirjoittamalla kirjan seksuaalisesta hyväksikäytöstä
Leppänen oli mukana kirjoittamassa vuonna 2012 ilmestynyttä Maijan tarinaa, jossa kerrotaan lapsena hyväksikäytetyn lestadiolaisnaisen tarina. Kirja nosti esiin satojen ihmisten hyväksikäyttökokemukset lestadiolaisessa liikkeessä, ja se valittiin vuoden kristilliseksi kirjaksi.
– Tietenkään vanhoillislestadiolaisuudessa ei ole sen enempää lasten seksuaalista hyväksikäyttöä kuin muuallakaan, mutta se ristiriita, että lapsia kohdellaan uskonnollisessa yhteisössä huonosti, nosti oikeutetusti keskustelua. Käsitykseni mukaan herätysliikkeessä tehtiin sen jälkeen paljon toimia ja luotiin rakenteita, että asiasta osataan puhua ja tapahtumiin puuttua.
Leppänen on kolmas naispiispa Suomessa ja ensimmäinen Turun arkkihiippakunnassa.
– Vaalin aikana en halunnut korostaa sukupuolta. En usko, että kukaan haluaa sukupuolensa takia tulla valituksi, vaan osaamisensa kautta. Valinnan jälkeen tuli syvä kiitollisuus kaikkia niitä uranuurtajia kohtaan, jotka ovat tehneet kirkossa vuosikymmeniä työtä yhdenvertaisuuden eteen. Toivon, että oma valintani rohkaisisi naisia niissä hengellisissä yhteisöissä, joissa asiaan suhtaudutaan kielteisesti.