Turun puukottaja mieltää itsensä terroristiksi ja on sitä mieltä, että hän oli viime elokuussa Turun torilla tekemässä terroristisia murhia. Puolustus kuitenkin kiistää syytteet terroristisesta tarkoituksesta ja murhista.
– Puolustuksen puolesta on nyt ennakkovastauksessa myönnetty henkirikokset ja henkirikoksen yritykset. Tässä on kyse terrorismimääritelmän sisällöstä, joka lainsäädännöstä tulee. Se, mitä päämieheni itse ajattelee, ei välttämättä kata sitä mitä lainsäädäntö edellyttää siltä, että menettely olisi terroristisessa tarkoituksessa tehtyä, puukottaja Abderrahman Bouananen asianajaja Kaarle Gummerus sanoi.
Gummerus ei lähde arvioimaan, haluaisiko hänen päämiehensä tulla tituleeratuksi terroristina. Hän kuitenkin toteaa, että se miten Bouanane on ajatusmaailmaansa kuvannut, tukee tällaista päätelmää.
– Kun olen itse käynyt materiaalia läpi, minullekin on epäselvää, täyttyykö terroristisen rikoksen määritelmä. Se, mikä rikos täyttyy jollakin menettelyllä, ei ole uskomusasia. Ei voida lähteä siitä, että ihminen voi itse päättää ainakaan vakavan rikoksen osalta, mihin hän syyllistyy.
Gummeruksen mukaan kieltämisessä onkin kyse lähinnä teknisestä tavasta vastata syytteeseen. Lopullisen arvion terroristisesta tarkoituksesta tekee käräjäoikeus.
Turvapaikanhakijana Suomeen väärillä papereilla tullut marokkolainen Bouanane, 23, puukotti elokuussa kymmentä ihmistä Turussa. Puukotuksissa kuoli kaksi naista sekä haavoittui kuusi naista ja kaksi auttamaan tullutta miestä.
Bouananea syytetään kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta sellaisen yrityksestä. Syyttäjä vaatii hänelle elinkautista vankeutta.
Syyttäjä: Puolustuksen asianajaja on vaikeassa tilanteessa
Syyttäjä lähtee samasta lähtökohdasta kuin syytettykin.
– Syytteessä on lähdetty siitä, että teot on tehty terroristisessa tarkoituksessa. Keskeinen väitteemme on se, että vastaaja on teot tehdessään tarkoittanut aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa. Näemme, että vastaaja on halunnut tukea terroristijärjestöä ja mieltänyt itsensä Isisin taistelijaksi tai sotilaaksi, kertoo yksi jutun syyttäjistä, Hannu Koistinen.
Oikeudessa tullaan kuulemaan lukuisia todistajia, muun muassa silminnäkijöitä ja puukottajan taustoista tietäviä. Todisteena on myös teknistä todistusaineistoa, ja asiantuntijoita kuullaan.
– Se, mitä yleisö ymmärtää terrorismilla, on yleensä eri asia, kuin se mitä lainsäädännössä on terroristisesta tarkoituksesta säädetty. Ymmärrän hyvin vastaajan avustajan näkökulman. Hän on vaikeassa tilanteessa päämiestään puolustaessaan. Tässä on monta tärkeää ennakkoratkaisun tyyppistä kysymystä.
Koistinen ennakoikin, että asian käsittely ei tule jäämään käräjäoikeusvaiheeseen.
– Jokseenkin varmana pidän sitä, että tämä ei jää käräjäoikeuden tuomion varaan, Koistinen toteaa.
Laissa terroristinen tarkoitus on määritelty yksityiskohtaisesti
Suomen rikoslaissa terroristinen tarkoitus määritellään neljällä tavalla. Lain mukaan rikoksentekijällä on terroristinen tarkoitus, jos esimerkiksi murhan, tapon, törkeän tuhotyön tai laittoman uhkauksen tarkoitus täyttää niistä yhdenkin.
Ensimmäinen määritelmä kuuluu, että teon tarkoituksena on aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa. Syyttäjän mukaan Turun puukottajan tarkoitus oli nimenomaan tämä.
Toisaalta terroristiseen tarkoitukseen riittää, jos teon tarkoitus on pakottaa oikeudettomasti jonkin valtion hallitus tai muu viranomainen tai kansainvälinen järjestö tekemään, sietämään tai tekemättä jättämään jotakin.
Kolmas määritelmä kuuluu, että tarkoituksena on oikeudettomasti kumota jonkin valtion valtiosääntö tai muuttaa sitä tai horjuttaa vakavasti valtion oikeusjärjestystä taikka aiheuttaa erityisen suurta vahinkoa valtiontaloudelle tai valtion yhteiskunnallisille perusrakenteille.
Neljännen luonnehdinnan mukaan määritelmä täyttyy myös, jos tarkoitus on aiheuttaa erityisen suurta vahinkoa kansainvälisen järjestön taloudelle tai sellaisen järjestön muille perusrakenteille.
STT kertoo syytetyn nimen poikkeuksellisen rikosepäilyn ja lukuisten silminnäkijähavaintojen vuoksi.