Hallitus on ryhtynyt selvittämään turvapaikanhakijoiden etuuksien heikentämistä.
Tarkoituksena on ministereiden mukaan sekä vaikuttaa turvapaikanhakijoiden rajusti kasvaneeseen määrään että varmistaa Suomen talouden kantokyky.
– Etuudet ovat selkeästi yksi vetovoimatekijöistä. Niitä täytyy tarkastella ja meidän täytyy olla eurooppalaisella tasolla, sanoo sisäministeri Petteri Orpo (kok.).
Hänen mukaansa arviona on, että turvapaikanhakijoiden saamaa vastaanottorahaa voitaisiin laskea, kun samalla tarjotaan muuta huolenpitoa. Yksinasuva maahantulija saa vastaanottorahaa noin 316 euroa. Summa on noin 93 euroa, jos hän saa ateriat vastaanottokeskuksesta.
Lisäksi hallitus kaavailee sosiaaliturvajärjestelmien erottamista niin, että oleskeluluvan saaneet henkilöt kuuluisivat kotouttamisjärjestelmään, joka aktivoisi ja kannustaisi tulijoita integroitumiseen.
"Järjestelmä ei kestä"
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän (ps.) mukaan Suomen talous ei kestä hakijamäärien pitkäaikaista kasvua nykyisellä tahdilla. Ministeriössä on laskettu, että yhden oleskeluluvan saaneen hakijan sosiaaliturva tulee maksamaan keskimäärin 13 200 euroa vuodessa, jolloin 30 000 uuden henkilön joukko tarkoittaisi jo liki 400 miljoonan vuotuista lisäkulua.
Mäntylä korostaa, että arvio on erittäin karkea, mutta se voi olla myös alakanttiin.
– Meidän järjestelmämme ei kestä tätä kuormitusta, tämä on fakta. Se ei kestä sitä taloudellisesti eikä myöskään palveluiden osalta.
Mäntylä sanoo, että oikeaa tasoa on haettava vertaamalla Suomen tilannetta naapurimaihin. Esimerkiksi Tanska on tehnyt omaan järjestelmäänsä voimakkaita kiristyksiä.
Mäntylä ei tässä vaiheessa pysty sanomaan, miten merkittäviä heikennyksiä sosiaaliturvaan mahdollisesti tulisi.
Hallitus aikoo myös tiukentaa perheen yhdistämisen kriteerejä, mutta kiristämisen tapa on vielä auki.
Juttua korjattu 12.9. klo 17.30 STT:n oikaistua juttuaan: Jutussa kerrottiin ministeriön laskeneen, että yhden oleskeluluvan saaneen hakijan sosiaaliturva tulee maksamaan keskimäärin 13 200 euroa vuodessa, jolloin 30 000 uuden henkilön joukko tarkoittaisi jutun mukaan liki neljän miljoonan vuotuista lisäkulua. Kertolaskun oikea tulos on kuitenkin liki 400 miljoonaa.