Turvapaikan hakemista ei kannata suoraviivaistaa, arvioi Sanna Rummakko Pakolaisneuvonta ry:stä.
Tiedottajana toimivan Rummakon mukaan perusteellisessa prosessissa käy ilmi kaikki tarvittavat tosiseikat, jotka turvapaikan myöntämistä varten tarvitaan. Lyhyemmässä käsittelyssä kaikki oleellinen ei välttämättä selviäisi.
– En usko, että on kenenkään edun mukaista suoraviivaistaa prosessia. On tietysti tärkeää pyrkiä tehokkuuteen, mutta ei tehostamista voi tehdä sen kustannuksella, että tutkinta muuttuisi ylimalkaisemmaksi.
Ilman perusteellista prosessia moni suomalainen voisi suhtautua turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin vielä entistä skeptisemmin.
– Suomalaisten pitää voida luottaa arvioon. Että turvapaikkatutkinta tehdään perusteellisesti ja hyvin, Rummakko sanoo.
Myöskään Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Riitta Koskela ei olisi valmis kaventamaan turvapaikan saamiseen vaadittavaan prosessia. Tällä hetkellä on valmisteilla on kuitenkin sellainen muutos, että prosessista suurempi osuus olisi Maahanmuuttoviraston vastuulla.
– Poliisin tehtävät rajautuisivat vain alkuvaiheen rekisteröintiin ja alkukuulemisiin. Se saattaa jo itsessään sujuvoittaa käsittelyä. Tällä hetkellä prosessissa on aika monta viranomaistoimijaa, Koskela sanoo.
Puhuttelussa kaivetaan kaikki tieto
Suomessa jokaiselle turvapaikanhakijalle tehdään erillinen turvapaikkapuhuttelu.
Turvapaikkapuhuttelu järjestetään Maahanmuuttoviraston mukaan noin puolen vuoden kuluttua turvapaikkahakemuksen jättämisestä. Puhuttelussa hakija saa kertoa suullisesti asuinmaassaan kokemasta vainosta, uhista ja ongelmista.
Puhuttelussa Maahanmuuttoviraston tavoitteena on selvittää kaikki turvapaikan saantiin vaikuttavat seikat. Muun muassa hakijan tarinan uskottavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Henkilöllisyyttä ja matkareittiä pyritään varmistamaan muun muassa lähettämällä sormenjälkivertailupyyntöjä muihin Euroopan maihin.
– Joistakin epäkohdista huolimatta Suomessa on suhteellisen laadukas turvapaikkamenettely. Suomalaiset käyvät paljon dialogia muiden, varsinkin Euroopan Unionin maiden viranomaisten kanssa, Pakolaisneuvonnan Rummakko sanoo.