Väitöskirjatutkija kiristäisi asuntokauppaan liittyvien verovapauksien ehtoja. Hänen mukaansa oman asunnon luovutusvoiton verovapaus ja ensiasunnon varainsiirtoverovapaus vaatisivat täsmentämistä, jos valtion veroetuja haluttaisiin tarkastella uudelleen.
Väitöskirjatutkija Petra Lyly tarkastelee talousoikeuden väitöskirjassaan kodin verotukia, kuten oman asunnon luovutusvoiton verovapautta, ensiasunnon varainsiirtoverovapautta, asuntovelkojen korkovähennystä ja kotitalousvähennystä. Väitöskirja tarkastetaan ensi viikolla.
Lue myös: Kuinka paljon sinä saisit asuntolainaa? Asiantuntija vastaa omasta kodista unelmoiville: "Kannattaa olla realisti"
Veroedun voi saada jopa pelkästä tontista
Luovutusvoiton verovapaudessa on kyse siitä, että omistamansa asunnon voi myydä ilman luovutusvoiton verottamista pääomatulona, jos myyjä on jossain vaiheessa asunut asunnossa kaksi vuotta yhteen menoon. Tuloksena on se, että henkilö voi ajan saatossa myydä lukuisia asuntoja ilman asunnon myynnin voitosta maksettavaa noin 30 prosentin veroa.
– Luovutusvoiton verovapaus voi koskea useampaa asuntoa kerrallaan, työasuntoa, alaikäisten lasten opiskeluasuntoa tai jopa tonttipaikkaa, jos siinä on sijainnut joskus oma asunto, Lyly kuvailee.
Hän pitää luovutusvoiton verovapauden skaalaa laajana. Hän kertoo tuon verovapauden tulkintaongelmien kulminoituvan vuoden 1982 lakimuutokseen, jossa verovapauden edellytyksistä poistettiin vaatimus asumisesta asunnossa välittömästi ennen myyntiä.
Lylystä on keskustelun paikka, onko asunnon myynnin syytä olla verovapaata jopa vielä vuosikymmeniä siellä asumisen jälkeen. Mahdollista voisi olla myös, että esimerkiksi pelkän maapohjan luovutus rajattaisiin verovapauden ulkopuolelle tai että vain osa luovutusvoitosta olisi verovapaata. Verovapauden suuruus voitaisiin sitoa esimerkiksi asumisen aikaan.
– Verovapauden rajoittaminen olisi mahdollista, vaikka ottamalla huomioon asumisajan ja omistusajan suhde.
Nykyisestä lainsäädännöstä hyötyy esimerkiksi henkilöt, joilla on ollut mahdollisuus hankkia ja vuorotellen asua esimerkiksi useassa kasvukeskuksissa sijaitsevassa asunnossa vaaditun ajan, ja sen jälkeen pitää niitä esimerkiksi vuokra-asuntoina ennen myyntiä. Asuntojen hinnat ovat nousseet vuosien saatossa nopeasti kasvukeskuksissa, jolloin henkilö voi myöhemmin tienata reippaasti välttyessään luovutusvoiton verottamiselta.
Luovutusvoiton verovapauden on arvioitu olevan vuosittain yhteensä noin 1,5 miljardin euron veroetuus asuntoja myyville.
Ensiasunnon ostajan etu epäselvä
Toisena ongelmaisena veroetuna Lyly nostaa esille ensiasunnon varainsiirtoveron. Sen merkitys veroetuna on arviolta vain 125 miljoonaa euroa, mutta Lyly pitää edun ehtoja epätäsmällisinä.
Kyse on siitä, että tietyt kriteerit täyttävä ensiasunnon ostaja saa verovapauden varainsiirtoveroon. Ehtoja ovat muun muassa henkilön ikä ja se, että ostaja alkaa käyttää asuntoa tosiasiallisesti omanaan.
Lyly pitää ongelmallisena, että ei kuitenkaan ole määritelty selkeitä sääntöjä sille, miten paljon vakituinen asumiskäyttö voi viivästyä ja mistä syistä niin, että henkilö yhä täyttää veroedun ehdot. Monesti viivästymisen taustalla ovat selkeästi hyväksyttävät syyt kuten kaavoituksen ja rakennusluvan viivästyminen, mutta aina tilanne ei ole niin yksinkertainen.
– Jos henkilö ostaa asunnon, vuokraa sen ja sen jälkeen muuttaa siihen asumaan, on jossain tapauksissa hyväksytty, että saa maksetun varainsiirtoveron takaisin, Lyly kuvailee.
– Se vaatisi nimenomaan täsmentämistä, että kirjattaisiin lakiin selkeämmin hyväksyttävät syyt, joilla omaan käyttöön ottaminen voi viivästyä.
Lue myös: Poistetaanko tämä veroetu asuntoja omistavilta suomalaisilta? Kansanedustaja pitää mallia "vääristävänä ja epäoikeudenmukaisena"
Asunnon omistajat hyötyvät tilanteesta
Lyly painottaa, että hänen tutkimuksensa keskittyy asumisen veroetuihin oikeudellisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Esimerkiksi asuntopoliittiset näkökulmat on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle.
Nykyisessä tilanteessa asunnon tai asuntojen omistaja hyötyy veroeduista. Väitöstutkimuksessa Lyly tarkastelee, mitä mahdollisuuksia veroetuja olisi kaventaa valtion hyväksi.
– Jos ajatellaan, että jostakin täytyisi löytää lisää verotuloja, niin tässä on yksi mahdollisuus, hän kertoo.
Väitöstutkimuksessa ei arvioida, kuinka paljon veroetuja koskevien lakien muutoksilla tosiasiallisesti olisi mahdollista saada lisätuloja verottajan kirstuun. Arviot veroetujen merkityksestä ovat suuruusluokka-arvioita, ja lainsäädännön täsmentäminen voi myös muuttaa sitä, miten paljon asuntoja myydään, vaikuttaen suoraan verotulen määrään.
Video: Asuntomarkkinat eriytyvät rajusti – Asian ytimessä paljasti helmikuussa voittajat ja häviäjät.
4:16
