Tutkija klikkiotsikoista: Voivat aiheuttaa jopa vihan tunteita

Ylen saama päätös käsitteli juttua otsikolla "Palanut sähköautorahtialus hinataan satamaan", jossa kerrottiin JSN:n mukaan harhaanjohtavasti palaneen rahtilaivan rahtina olleen enimmäkseen sähköautoja. Tämä oli JSN:n mukaan asiavirhe. Otsikolle ei myöskään ollut JSN:n mukaan katetta jutussa.

Iltalehden saamassa päätöksessä JSN totesi, että otsikko antoi harhaanjohtavasti sen kuvan, että lintuinfluenssa tarttuu herkästi ihmisiin. Jutun otsikko oli "THL:n johtaja: Näin herkästi lintuinfluenssa tarttuu ihmisiin".

–  Kannatan ja suosin sitä, että otsikolla tehdään asiasta kiinnostava ja saadaan ihmiset klikkaamaan juttu auki, sanoo Julkisen sanan neuvoston JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen STT:lle.

–  Tässä tapauksessa kyseessä oli huono klikkiotsikko.

MTV sai aiemmin vapauttavan päätöksen samankaltaisesta otsikosta, joka kuului: "Miksi sähköauto ei mene läpi katsastuksesta? Näin moni auto on hylätty akkukotelon lommojen vuoksi tänä vuonna". Jutun ingressistä kävi ilmi, että yhtään sähköautoa ei ollut hylätty otsikossa kuvatusta syystä.

Hyvösen mukaan Iltalehden jutussa vastaus otsikossa esitettyyn kysymykseen on enemmän laadullinen kuin määrällinen. MTV:n jutussa vastaus kysymykseen annettiin jo ingressissä. Lisäksi Iltalehden jutussa kyse on terveyteen liittyvistä asioista, jolloin on vielä tavallista tärkeämpää, että lukijat saavat täsmällistä ja tarkkaa tietoa otsikosta alkaen.

Iltalehden vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen perustelee JSN:lle lähettämässään päätoimittajan vastauksessa otsikkoa sillä, että otsikoiden, iltapäivälehtien lööppien ja kansiotsikoiden tärkeä funktio on myös tarjoilla uutinen houkuttelevasti, mikä usein tarkoittaa, ettei uutisen koko asiasisältöä paljasteta otsikossa. Kantelut taas lähtevät siitä olettamasta, että otsikon tulisi kertoa koko uutinen.

Ei heppoisia otsikoita

Turun yliopiston tutkijatohtori Pauliina Tuomi sanoo, että ihmisen terveyden näkökulmasta lintuinfluenssa, erityisesti koronapandemian jälkeen, on niin merkittävä tekijä, että sen kohdalla ei ole juurikaan pelivaraa tehdä raflaavia otsikoita.

– Pitkään on puhuttu, että otsikot viihteellistyvät, että saadaan kuluttajan huomio. Sitä ei kuitenkaan voi tehdä niin heppoisesti kuin välillä tehdään, Tuomi sanoo.

Tuomi on julkaissut viime vuoden lopulla tutkijakollegoidensa kanssa tutkimuksen, jossa selvitettiin, miten tavalliset ihmiset suhtautuvat nyky-yhteiskunnan viihteellistymiseen. Tuomen mukaan hän ajatteli aluksi, että suurin osa vastaajista suhtautuisi klikkiotsikoihin olankohautuksella, mutta tulos oli kaikkea muuta.

– Iso osa vastaajista koki hyvinkin syviä tunnevaihteluita: vihaa, ärtymystä ja surua. He kokivat, että tunteita piti saada purkaa jonkun kanssa, Tuomi kertoo.

Tuomen mukaan vastaajat kokivat, että osa medioista "sortuu" klikkiotsikointiin, mikä vähentää kyseisen median uskottavuutta.

– Viihteellisyyden tuomisen asiauutisointiin ajateltiin olevan kaupallista ja hinnalla millä hyvänsä -myyntiä, Tuomi sanoo.