Yhdysvaltain tilanne näyttää eurooppalaisin silmin sekasortoiselta, kun Trump vaikuttaa haluavan murentaa demokratiaa.
Viimeisin kohu syntyi maanantaina, kun Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuden johdon Jemen-iskuja käsittelevä viestiketju tekstattiin vahingossa The Atlantic -lehden päätoimittajalle.
Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen emeritusprofessori Markku Henriksson toteaa Viiden jälkeen -ohjelmassa, ettei viestikohu tullut varsinaisena yllätyksenä.
Pohjois-Amerikan tutkijalta on hiljattain ilmestynyt kirja Yhdysvaltain idea (Tammi 2025), jossa pohditaan muun muassa maan yhteiskunnallisen järjestelmän rakenteita ja rakentumista sekä maan tulevaa suuntaa presidentti Donald Trumpin toisen presidenttikauden alkaessa.
– Ei se hirveästi yllättänyt, sehän oli tietysti vahinko. Mutta kyllä se saattaa kertoa siitä, että Trumpin hallinto, joka tätä ryhmächattia pyöritti, on kokematonta, eikä osannut katsoa, tarkistaa ja varmistaa, ettei siinä mene sivullisille mitään tietoa.
Ryhmächat-kohun yhteydessä julkaistuista viesteistä käy myös ilmi, miten turvallisuusjohto suhtautuu Euroopan auttamiseen.
0:48
Lue myös: Viestiketjumoka paljasti Eurooppa-inhon: "SÄÄLITTÄVÄÄ"
Henriksson: Liian sinisilmäistä
Suomen liittyminen sotilasliitto Natoon tuotti paljon positiivista puhetta Yhdysvalloista.
Yhdysvaltalaisten kanssa tehtiin myös Suomen historian kallein asekauppa – noin 8,4 miljardilla eurolla – kun Suomea 1990-luvulta lähtien palvelleet Hornetit päätettiin korvata yhdysvaltalaisilla F-35-monitoimihävittäjillä.
Pohjois-Amerikan tutkijan mukaan Yhdysvalloista on ollut meillä turhankin ruusuinen kuva ja, että suhtautuminen on ollut liian sinisilmäistä.
– Se on ihan totta. Yhdysvaltoihin on totuttu luottamaan ja ajateltu, että Yhdysvallat tulee aina ja pelastaa. Ja näin on myös käynyt, emeritusprofessori sanoo.
Eriksson arvioi, että yhdysvaltalaiset ovat erkaantuneet Euroopasta yhä kauemmas, eikä henkilökohtaisia suhteita vanhalla mantereella ole tarpeen ylläpitää.
– Eurooppaa ei pidetä silläkään tavalla henkilökohtaisesti tärkeänä.
Maailman vanhin demokratia vaarassa?
Yhdysvallat on läpi historiansa näyttäytynyt mielellään niin sanottuna pehmeänä demokratian maailmalle viejänä, ja demokratia on ollut tärkeä perusperiaate kansalaisilleen.
Joidenkin näkemysten mukaan Donald Trump johtaa maataan erittäin autoritäärisesti kyseenalaistamalla muun muassa oikeuslaitosta.
Pohjos-Amerikan tutkija muistuttaa, ettei Trump ole ensimmäinen maan oikeuslaitokseen nuivasti suhtautuva presidentti.
– Trump on ehkä rääväsuisempi ja röyhkeämpi, kuin nämä aikaisemmat [presidentit]. Mutta esimerkiksi Franklin D. Roosevelt, jota Euroopassa kunnioitetaan pitkälti tällaisena lamakauden päättäjä -presidenttinä, niin kyllä monet hänen lainsäädännöstään oikeus torppasi ja sitten lähes samansisältöisiä lakeja säädettiin uudestaan. Niille pantiin vain eri nimi, Eriksson huomauttaa.
Erikssonin mukaan vallan kolmijako-opin pilarit ovat aina taistelleet Yhdysvalloissa.
Kolmijako on perustava osa länsimaisen demokratian hallintomuotoa. Valtioteoriassa toimeenpano-, lainsäädäntö-, ja tuomiovalta jakautuvat kolmelle eri toimielimelle siten, että kaikki valvovat toisiaan.
– Se on yhdysvaltalaisen demokratian yksi idea, että ne valvovat toisiaan. Ne pitävät huolta siitä, ettei kukaan tee hirveän isoja ylilyöntejä.