Ranskan pyyntö ottaa käyttöön EU:n turvatakuut on järkevä ja korostaa Euroopan yhtenäisyyttä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija.
– Se tuo ensimmäistä kertaa esille Euroopan unionin sopimuksissa mainitun yhteisvastuun. Kun jotain tapahtuu, odotetaan että apua saadaan muilta. Ranska kokee, että siihen on kohdistunut sodan kaltainen toimenpide, joka itsestään selvästi aktivoi tämän klausuulin, perustelee Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola STT:lle.
– Tämä on Ranskalta ihan mielekäs veto. Euroopan unioni on ollut kovan paineen alla: turbulenssissa ihmisvirtojen ja muiden ongelmien takia. Ranskan pyyntö korostaa Euroopan unionin yhtenäisyyttä suhteessa ulkoiseen viholliseen eli Isisiin. Se on uhka, joka selkeästi kohdistuu myös muihin Euroopan unionin maihin, Aaltola jatkaa.
Aaltolan mukaan Suomen mahdollinen apu voisi olla ennen kaikkea viranomaisyhteistyötä.
– Kun kamppaillaan terroristijärjestöä vastaan, jonka lonkerot ulottuvat kaikkialle Eurooppaan, on kaikkien valppaus yhteinen etu. Samalla halutaan kitkeä pelon ilmapiiriä, joka helposti politisoi rajat ylittävää liikkumista, oli sitten kyse ihan legitiimistä eurooppalaisesta liikkumisesta tai pakolaisvirroista.
Aaltolan mukaan EU:n sisäistä turvallisuutta koskevat asiat on järkevä hoitaa unionin sisällä.
– Terrorismissa haaste kohdistuu Euroopan unionin sisäiseen turvallisuuteen. Siinä unioni on paras vaihtoehto asioiden hoitamiseen. Nato on sitten huomattavasti tehokkaampi, kun liikutaan Euroopan unionin ulkorajojen tuolle puolelle kitkemään Isisiä Syyriassa ja Irakissa: siinä tarvitaan jo Yhdysvaltojakin mukaan. Sisäinen koheesio ja turvallisuus ovat ehkä helpommin toteutettavissa EU:n kautta, varsinkin nyt kun EU tarvitsee energiaruisketta suoraan suoneen.