Tutkijat selvittivät, tunnistaako pieni lapsi koiran vihaisen ilmeen – "Arvioivat usein väärin"

Jyväskylän ja Wienin yliopistojen yhteistutkimuksessa selvisi, ettei nelivuotias vielä tunnista koiran vihaisuutta.

Tunnistaako pieni lapsi koiran olevan vihainen? 

Kasvonilmeiden tunnistamiseen osallistuvat useat aivoalueet, joiden kehitys voi jatkua aikuisuuteen, kertoo Jyväskylän yliopisto tiedotteessaan. Ihmisille on usein helppoa tunnistaa toistensa kasvonilmeet, mutta millainen on kykymme tunnistaa koirien ilmeitä?

Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen ja Wienin yliopiston yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa otettiin selvää siitä, kuinka 4- ja 6-vuotiaat lapset arvioivat koirien ilmeitä ja tunnetiloja verrattuna aikuisiin. Tutkijat selvittivät myös, vaikuttaako koiran kanssa samassa taloudessa eläminen ikäryhmien arvioihin.

PLOS ONE -julkaisussa esitellyssä tutkimuksessa osallistujille näytettiin valokuvia koirien ja ihmisten iloisista, neutraaleista ja vihaisista tai aggressiivista kasvonilmeistä. Kuvia nähtyään osallistujat arvioivat, mikä on kuvassa olevan eläimen tai ihmisen tunnetila ja kuinka voimakas se on. 

Nelivuotiaat lapset arvioivat aggressiiviset ilmeet väärin

Tulosten perusteella vastauksiin vaikuttivat niin vastaajan ikä kuin aiempi koiran kanssa eläminenkin.

Varsinkin 4-vuotiaat lapset arvioivat aggressiiviset koiran ilmeet usein väärin. Nelivuotiaiden arviot aggressiivisten koirien kasvoista olivat merkittävästi positiivisempia kuin aikuisten arviot samoista kuvista, ja he myös arvioivat tunnetilan vähemmän voimakkaaksi kuin aikuiset, kertoo tutkijatohtori Heini Törnqvist tiedotteessa.

Aggressiiviset ilmeet aliarvoitiin myös niiden osallistujien parissa, joilla ei ollut kokemusta koiran kanssa elämisesta. Iloiset ilmeet arvioitiin kuitenkin samalla tavalla ikäryhmästä ja kokemuksesta riippumatta.

Samankaltaisia tuloksia on saatu tiedotteen mukaan ennenkin kansainvälisissä julkaisuissa. 

– Tulos on huomionarvoinen, koska se liittyy nimenomaan aggressiivisten koirien ilmeiden havaitsemiseen, joissa pienet lapset tekevät merkittävästi aikuisia enemmän virheitä, Törnqvist sanoo.

Tutkijatohtori huomauttaa, että jo 6-vuotiaiden lasten arviot olivat huomattavasti lähempänä aikuisten arvioita. Niinpä hän päättelee, että ilmeiden arvioinnin onnistuminen liittyy todennäköisesti yleiseen kasvonilmeiden ja mielen ymmärryksen kehitykseen leikki-ikäisillä lapsilla.

Tutkimus on osa vuoteen 206 asti jatkuvaa Suomen Akatemian rahoittamaa BEST-projektia.

Lue myös:

    Uusimmat