Tutkimus: Aluevaalien merkitys on monelle hämärän peitossa

Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka hyvin aluevaalien merkitys ymmärretään. Kaikista äänioikeutetuista 45 prosenttia ja lähes kaksi kolmesta 18–24-vuotiaasta vastasi, ettei ole ainakaan kovin hyvin perillä siitä, mistä näissä vaaleissa on kyse.

Useampi kuin joka kymmenes kaikista vastaajista ja reilu neljännes 18–24-vuotiaista koki, ettei ollut lainkaan selvillä aluevaalien merkityksestä. Äänioikeutetuista hieman yli puolet ja nuorimmista joka kolmas arvioi kuitenkin olevansa vähintään melko hyvin perillä vaaleista.

–  Aluevaalien merkityksen selventämisessä on vielä hyvin paljon tehtävää. Tämä haastaa ehdokkaat, puolueet, kunnat, hyvinvointialueet ja tietysti myös journalistit viestimään selkeästi aluevaalien merkityksestä, jotta kansalaiset saadaan käyttämään äänioikeuttaan tammikuun vaaleissa, sanoo Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen tiedotteessa.

Sanomalehdet tärkein tiedon lähde

Tutkimuksesta selvisi myös, että sanomalehdet ovat ylivoimaisesti tärkein media, kun suomalaiset hakevat tietoa äänestyspäätöksensä tueksi tammikuun aluevaaleihin. Vaaleissa varmasti tai melko varmasti äänestävistä vastaajista 56 prosenttia aikoo hakea tietoa painetuista tai digitaalisista lehdistä.

Toiseksi eniten tukea äänestyspäätöksille haetaan televisiosta ja kolmanneksi eniten painetuista tai digitaalisista kaupunkilehdistä. Neljänneksi tärkein lähde on aluevaaleissa ehdokkaina olevien omat verkkosivut ja viidenneksi asuinkunnan ylläpitämät verkkopalvelut.

Aluevaalit 2022 -tutkimus toteutettiin osana IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimusta, jota varten haastateltiin 886:ta vähintään 18-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti, pois lukien helsinkiläiset. Aluevaaleja ei järjestetä Helsingissä.