Noin kolmasosa 20–29-vuotiaista nuorista aikuisista kokee elämänsä merkityksettömäksi ja vaikutusmahdollisuutensa vähäisiksi, selviää tutkimuslaitos E2 Tutkimuksen loppuraportista.
– Kokonaisuutena tarkastellen nuorten aikuisten hyvinvointi vaikuttaa kuitenkin varsin hyvältä. Toisaalta kokonaiskuvassa on myös synkkiä sävyjä, tutkimusta koordinoinut tutkimusassistentti Eija Eronen kertoo.
Tutkimuksen perusteella yli puolet nuorista aikuisista on tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä elämäänsä. Enemmistö vastaajista koki, että heihin luotetaan, heillä on vaikutusmahdollisuuksia, heidän elämällään on tarkoitus, he pystyvät tavoittelemaan itselleen tärkeitä asioita ja he saavat apua tarvittaessa.
Nuorten hyvä elämä -tutkimus perustuu maaliskuussa tehtyyn kyselytutkimukseen sekä viime talvena tehtyihin 20 ryhmähaastatteluun. Kyselyaineiston tiedonkeruusta vastasi Taloustutkimus ja vastaajia oli reilu tuhat.
Sota vähentänyt turvallisuuden tunnetta
Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa sitä, miten sota Ukrainassa on vaikuttanut suomalaisnuorten jaksamiseen ja turvallisuudentunteeseen.
Valtaosa kyselyyn vastanneista kertoi Ukrainan sodan heikentäneen heidän turvallisuudentunnettaan. Naiset kokivat näin selvästi miehiä useammin.
– Tässä on kiinnostava sukupuoliero, Eronen huomauttaa.
Myös nuorten jaksamista korona-aikana selvitettiin. Kävi ilmi, että kokemus koronavuosista jakaa nuoria aikuisia kahteen leiriin. Puolet nuorista kokee, ettei korona ole heikentänyt heidän tulevaisuudenuskoaan ja hieman alle puolet on asiasta eri mieltä.
Valtaosa nuorista aikuisista kuitenkin kokee, että korona on lisännyt nuorten ikäryhmän pahoinvointia.
– Hätkähdyttävä tulos on ollut se, että puolet nuorista on huolissaan omasta jaksamisestaan ja psyykkisestä hyvinvoinnistaan. Puolet on myös huolissaan toimeentuloon liittyvistä vaikeuksista, Eronen kertoo.
Iloa elämään arkisista asioista
Koronan ja Ukrainan sodan kaltaisten kriisien aikana nuoret aikuiset saavat elämäniloa monista arkisista asioista. Tällaisia ovat esimerkiksi perhe, ystävät, harrastukset ja terveys.
– Kun halutaan tukea nuorten hyvinvointia, on tärkeää, että vahvistetaan kaikkien nuorten mahdollisuuksia elää sellaista elämää, johon kuuluu näitä ilon lähteitä, Eronen muistuttaa.
Nuorille myös työ ja opinnot ovat tärkeitä. Eronen uskoo, että nuorten kouluttautumista ja opintoja tukemalla voitaisiin osaltaan vahvistaa heidän merkityksellisyyden kokemustaan ja edellytyksiään elää hyvää elämää.