Viime vuosi oli kyseenalaisten ennätysten ilmastovuosi Euroopassa, joka on nopeimmin lämpevä maanosa.
Vuosi 2024 oli mittaushistorian tähän asti lämpimin. Jäätiköt sulivat ennätystahtia, merien lämpötila nousi uuteen ennätykseen, pisin yhtenäinen hellejakso, 13 päivää, koettiin Kaakkois-Euroopassa.
Tiedot käyvät ilmi EU:n Copernicus-ilmastopalvelun ja Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) julkaisemasta Euroopan ilmaston tila 2024 -raportista.
Vuonna 2024 Euroopassa rankkasateet olivat rajuja ja tulvat laajoja. Lähes kolmasosa Euroopan jokiverkostosta tulvi vuoden aikana.
Myrskyt ja tulvat vaikuttivat yli 400 000 ihmisen elämään ja aiheuttivat yli 300 ihmisen kuoleman. Pahin koettiin Espanjan Valenciassa loka-marraskuun vaihteessa.
Lue myös: Meteorologi: Näin Espanjan tappavat rajuilmat syntyivät – yli puolen vuoden sateet vuorokaudessa
– Eniten ihmisiä kuolee helleaalloissa ja toiseksi eniten tulvissa, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas.
Viime vuoden katastrofien ankaruus on vasta alkua.
– Valitettavasti nämä negatiiviset ilmiöt tulevat voimistumaan aina 2060-luvulle asti. Jos me onnistutaan pääsemään Pariisin sopimuksen 2–1,5 asteen haarukkaan niin silloin voitaisiin taittaa tämä trendi, mutta sinne asti näitä ilmiöitä esiintyy kasvavassa määrin ja niihin pitää myös sopeutua, Taalas toteaa.
1:03
Eurooppa on nopeimmin lämpenevä maanosa
Sään suhteen Eurooppa jakautui viime vuonna kahtia: itäosissa oli kuumaa ja kuivaa, Länsi-Euroopassa kuumaa ja kosteaa. Eurooppa onkin nopeimmin lämpenevä maanosa.
Siihen on Taalaksen mukaan kolme syytä.
– Yksi on se, että me olemme lähellä arktista aluetta, joka on lämmennyt eniten, koska lumi- ja jääpeite on kutistunut. Toiseksi, eniten maailmassa lämmennyt alue on Välimeren alue ja Eurooppa ulottuu sinnekin. Kolmas tekijä on se, että olemme puhdistaneet meidän ilmaa eli meillä oli happamoitusmisongelma 1980-luvulla ja olemme vähentäneet meidän rikki- ja typpipäästöjä ja meidän ilmasta on tullut puhtaampaa. Näin ollen ei ole hiukkasia, jotka varjostaisivat ilmakehää, selittää Taalas.
Viime vuosi oli lämmin Suomessakin.
– Pohjois-Lapissa oli poikkeuksellisen lämmintä ja täällä etelässä arvio on se, että ilman ilmastonmuutosta oltaisiin oltu 2,4 astetta viileämmässä ilmastossa, huomauttaa Taalas.
Merien lämpötila ennätyslukemissa
Euroopan jäätiköille joudutaan pian jättämään hyvästit. Skandinavian ja Huippuvuorten jäätiköt menettivät massaansa ennätyspaljon viime vuonna eikä Alppien jäätiköillä mene yhtään paremmin.
– Jäätiköiden sulamiskehitystä ei kyetä enää pysäyttämään ellei keksitä keinoa, jolla poistetaan isoja määriä hiilidioksidia ilmakehästä. Arvio on se, että suurin osa Euroopan vuoristojäätiköistä menetetään tämän vuosisadan loppuun mennessä. Ainoa mikä jää jäljelle on Grönlannin paksu jäätikkö, joka pitkällä aikavälillä Etelämantereen kanssa säätelee, miten nopeasti merenpinta nousee, kertoo Taalas.
Merien lämpötila nousi viime vuonna ennätyslukemiin. Sekä Itämerellä että Välimerellä merivesi oli reilusti yli asteen tavanomaista lämpimämpää.
– Se vaikuttaa näihin meriekosysteemeihin. Lämmennyt merivesi globaalisti vaikuttaa myös meriveden pintaa nostavasti, arvioi Taalas.
Ennakkovaroituspalveluja kehitettävä
Syyskuussa Portugalissa paloi 1100 neliökilometriä metsää viikossa. Määrä on neljäsosa siitä, mitä Euroopassa yleensä yhteensä palaa vuodessa. Paloista kärsi yli 40 000 ihmistä.
Sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen pitää varautua ja sopeutua nykyistä paremmin.
– Yksi asia, mihin pitää satsata, ovat paremmat sään ennakkovaroituspalvelut ja myös se, että varoitukset johtavat toimenpiteisiin. Palo-, pelastus- ja turvallisuusviranomaisten pitää toimia paremmin yhteen. Esimerkiksi Espanjan tulvissa viranomaisketju ei toiminut ja sen takia ihmisiä kuoli. Helteisiin voidaan varautua niin, että on paremmin viilennettyjä tiloja, joihin viedään vanhat ja hauraat ihmiset turvaan, kun helle iskee. Vuosien 2022–23 kesinä Keski-Euroopassa kuoli noin 150 000 ihmistä helteisiin, sanooTaalas.
11:31
Ennätysmäärä uusiutuvaa energiaa
Hyvä uutinen on se, että myös ilmastonmuutoksen hillintä etenee.
– Euroopassa saavutettiin viime vuonna ennätys uusiutuvan energian tuotannossa eli 45 prosenttia eurooppalaisesta energiasta tuotettiin tuuli- aurinko- ja vesivoimalla, jotka ovat ilmastomyönteisiä energiaratkaisuja, toteaa Taalas.
Suomessa on käytännössä jo luovuttu kivihiilestä energiantuotannossa.
– Myönteisiä asioita tapahtuu. Sähköautot yleistyvät ja me kuluttajatkin olemme tietoisempia ruokavalio-, liikkumis- ja asumisvalinnoista, joilla voidaan näitä asioita edistää. Toivoa ei vielä voida menettää, summaa Taalas.
Lämpeneminen jatkuu tänäkin vuonna
Tämä vuosi ei näytä ilmastonmuutoksen suhteen yhtään viime vuotta paremmalta.
– Sama lämmin trendi jatkuu. Olemme nähneet Etelä-Suomessa vähälumisen talven, joka on tästä yksi osoitus. Ennen vanhaan tähän aikaan vuodesta olisi ollut aika hyvät hiihtokelit. Negatiivinen kehitys on jatkunut, vaikka säätilassa onkin vaihtelua vuodesta toiseen. Pikkuhiljaa mennään kohti lämpimämpiä olosuhteita ja tämä vuosi ei tule tekemään siitä poikkeusta, summaa Taalas.