Riski uudesta finanssikriisistä lähivuosina on merkittävästi kasvanut, sanoo Suomen suurimpiin sijoittajiin kuuluvan työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio.
Hänen mukaansa kasvaneiden riskien taustalla ovat keskuspankkien voimakkaat elvytystoimet ja pitkään historiallisen matalalla pysynyt korkotaso.
– Rahan määrän lisääminen on vääjäämättä paisuttanut eri omaisuuserien kuplamahdollisuuksia, Ritakallio sanoo.
Kuplien luonteeseen kuuluu, että ne havaitaan yleensä vasta jälkikäteen. Maailmalla pörssit ovat olleet pääosin myötätuulessa jo keväästä 2009 lähtien. Markkinoilla on spekuloitu pitkään, onko pörsseissä jo osakekuplaa.
– On äärimmäisen vaikea ennakoida, mistä omaisuusluokasta uusi kriisi lähtee liikkeelle. Se voi lähteä koroista tai kiinteistöistä, tai voi se lähteä osakkeistakin, mutta en pidä sitä kaikkein todennäköisimpänä vaihtoehtona, Ritakallio sanoo.
Alkuvuoden nousupuhuri taittui pörsseissä
– Heilahduksista huolimatta pääosin maailman pörssien nousuputki on jatkunut jo vuodesta 2009.
– Kiina-huolet ja maailmantalouden kasvun hidastuminen ovat näkyneet tänä vuonna osakemarkkinoilla vahvasti. Alkuvuoden reippaan nousun jälkeen useissa pörsseissä oltiin kesällä ja alkusyksyllä pahimmassa mollivireessä vuosiin.
– Moniin muihin pörsseihin verrattuna vuosi on ollut Helsingin pörssissä kohtuullisen hyvä. Pörssin yleisindeksi on noussut vuodessa noin kymmenen prosenttia.
– Helsingin pörssin nousutähtiä tänä vuonna ovat olleet muun muassa urheiluvälinevalmistaja Amer Sports ja lentoyhtiö Finnair. Pörssistä löytyy vankka nippu pieniä ja keskisuuria yhtiöitä, joilla kurssinousu on ollut erityisen tukevaa.
– Kaikille yhtiöille päivä ei ole paistanut Helsingin pörssissä. Teräsyhtiöiden SSAB:n ja Outokummun kurssit ovat ropisseet rajusti alaspäin tänä vuonna.
Matalan korkotason myötä rahaa on virrannut osakemarkkinoille, mutta myös useissa maissa kiinteistömarkkinoille. Esimerkiksi Ruotsissa asuntojen hinnat ovat nousseet rajusti.
– Vuokralle menevän asuntosijoituksen tuotto Tukholman alueella pyörii parissa kolmessa prosentissa, mikä ei ole kestävä taso, Ritakallio sanoo.
Keskuspankit ajurin paikalla
Keskuspankkien mittavat elvytystoimet värittivät kuluvaa sijoitusvuotta, ja tilanne jatkuu myös alkavana vuonna. Yhdysvalloissa Fed aloitti jo koronnostot, mutta Euroopassa EKP:llä on edelleen tiukasti elvytysvaihde päällä. Kun korot ovat pohjilla, rahaa virtaa osakemarkkinoille parempien tuottojen perässä.
Aalto-yliopiston rahoituksen professorin Vesa Puttosen mukaan keskuspankit ovat nyt selvästi kuskin paikalla.
– Lyhyellä aikavälillä tuntuu kivalta, että meillä on isoveli joka sanoo, että me pidetään markkinoista huolta, mutta pitkällä aikavälillä se luo pohjan kuplille, Puttonen sanoo.
Osaltaan keskuspankkien elvytystoimet nostivat pörssikursseja alkuvuonna, mutta Kiinan taloushuolet katkaisivat nousuvireen. Heittelystä huolimatta Helsingin pörssin yleisindeksi on tänä vuonna noussut noin kymmenen prosenttia.
Pitkään jatkuneesta noususta huolimatta Puttonen ei näe, että osakemarkkinoilla olisi vielä kuplaa syntynyt.
Puttosen mukaan osakemarkkinoiden myötätuuli voi jatkua, jos taloudessa ei nähdä ensi vuonna suuria yllätyksiä, kuten Venäjän talouden ajautumista kassakriisiin tai Kiinan talouden pahempaa köhimistä.
– Ellei mitään ennakoimatonta tapahdu, eurooppalaisten yritysten houkuttelevuus sijoituskohteena ei ole vähenemässä, vaan voi pikemminkin kasvaa, Puttonen arvioi.
Isoja korjausliikkeitä voi olla luvassa
Ilmarisen Ritakalllio uskoo, että pörsseissä voidaan alkavana vuonna nähdä herkästi isoja korjausliikkeitä ja pörssivuodesta on tulossa pomppuisa. Riskejä maailmantaloudessa on paljon.
– Pörssikurssit ovat nousseet vuoden 2009 pohjista Euroopassa 150 prosenttia ja Yhdysvalloissa lähemmäs 250 prosenttia, Ritakallio sanoo.
– Jos ensi vuonna tulokset eivät parane nykyisten ennusteiden mukaisesti, kyllä pörssikurssit heilahtavat alaspäin, Ritakallio arvioi.