Uudenmaan TE-toimistossa jokaisella virkailijalla on satoja asiakkaita ja määrä on kasvussa. Toimiston mukaan vastaava luku Ruotsissa on muutamia kymmeniä.
Toimistosta ei löydy ymmärrystä yhtälölle, jossa vaikeassa työttömyystilanteessa työvoimapalvelujen henkilöstöä karsitaan vuodesta toiseen.
Hallitus suunnittelee kelkan kääntämistä nykytilanteessa, jossa kasvokkaisia kohtaamisia on vain noin kymmenen prosenttia kontakteista.
– Puhelinpalveluja ja videoitse tapahtuvaa asiointia tarvitaan, jotta voimme tarjota lisää kasvokkain tapahtuvaa palvelua, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Tuija Oivo.
Hallitus on osoittanut määrärahaa työttömien määräaikaishaastattelujen tekemiseksi kolmen kuukauden välein. Haastattelut on tehty nykyisinkin määräajoin, tosin ei näin tiheään. Ainakin osa uusista haastatteluista ulkoistetaan.
– Aloitamme TE-johtajien ja ELY-johdon kanssa keskustelun siitä, mitä palveluja on tarkoituksenmukaista ja mahdollista ulkoistaa. Viranomaispäätöksiä, kuten palkkatuen tai starttirahan myöntämistä tai työttömyysturvaan liittyviä sanktioita, ei voi siirtää ykstyisille palvelutuottajille. Asiakastietoihin liittyvät kysymykset on ratkaistava tässä yhteydessä, Oivo linjaa.
Haastattelujen ulkoistamista asiantuntija pitää vaikeana tietoturvasyistä.
– Asiakassalkut pursottavat. Jokaisella virkailijalla, jopa syvennetyn palvelun linjalla, on satoja asiakkaita ja lisää tulee, kertoo ammatinvalinta- ja uraohjauspsykologi Raimo Lahti.
Ruotsissa resurssit aivan eri tasolla
Lisämääräraha ei poista asiantuntijoiden mukaan resurssiahdinkoa.
Ruotsissa työvoimatoimistoissa työskentelee yli 14 000 virkailijaa tilanteessa, jossa työttömien määrä on sama kuin Suomessa. Täällä TE-toimistojen työntekijöiden määrä on nyt 2200 henkilöä. Viisi vuotta sitten luku oli 3000 henkilöä.
– Asiantuntijoiden määrää on johdonmukaisesti koko ajan vähennetty, vaikka tarve puhuu aivan muuta. Työttömyyskäyrä on koko ajan kasvanut ja rakenne vaikeutunut. Millä muulla hallinnonalalla on tehty lyhyessä ajassa näin dramaattista vähennystä, varsinkin tässä työllisyystilanteessa? kysyy TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen.
– Savottaa on mahdoton hoitaa Suomen reilun 2000:n TE-toimiston virkailijan henkilöstöllä, jatkaa Lahti.
– Aiempien isojen ja pienempien lamojen aikana systemaattisesti lisättiin määräaikaisesti tekeviä käsiä ja määrärahoja, joilla vastattiin kasvavaan kysyntään, jatkaa Ukkonen.
Pitkäaikaistyöttömille henkilökohtaista palvelua
Yli vuoden työttömänä olleiden osuus on noin kolmannes maan työttömistä.
Kolmen kuukauden välein tehtävät työttömien määräaikaishaastattelut ovat yksi hallituksen keino patistaa työttömiä aktiivisempaan työnhakuun ja sitä kautta työllistymiseen. Tämä tietäisi noin 1,5 tapaamista vuodessa. Valtioneuvostossa tavoitellaan 72 prosentin työllisyysastetta.
Työvoimatoimistojen asiantuntijoiden mukaan voimakkaan asiakasvirran vuoksi nykyisiäkään työttömiä ei pystytä hoitamaan säällisesti.
– Uudenmaan työttömistäkin reilu puolet on joko pitkäaikaistyöttömiä tai muuten rakenteellisesti työttömänä, ja he jos jotka suorastaan huutavat henkilökohtaista polutusta ja selvittävää palvelua, kertoo Ukkonen.
– Olisi erittäin tärkeää, että samat virkailijat pystyisivät tekemään pitkäaikaista prosessinomaista kannattelua, kunnes asiakas työllistyy. Tällainen syventyvä palvelu olisi myös taloudellisesti tuloksellista. Osa toistuvista haastatteluista on pakko kilpailuttaa ja ostaa ulkopuolisilta, jolloin palveluista tulee kalliita ja lyhytjänteisiä, jatkaa Lahti.
– Ihmettelemme, miten se voisi tapahtua tilanteessa, jossa ulkoa palkatulla väellä ei ole yksityisyyden suojan takia pääsyä asiakastietojärjestelmäämme. Kun asiakastietoihin ei päästä käsiksi, on suuri riski, että kyseisten tapaamisten hyöty jää varsin vähäiseksi, psykologi sanoo.
"Sähköiset menettelyt eivät ole tuloksekkaita"
Lahti pitää vaihtoehtona sitä, että tapaamiset hoidettaisiin puhelimitse ja sähköpostitse. Hän tosin huomauttaa, että se on huono vaihtoehto, sillä monien tutkimusten mukaan kasvokkain tapahtuvia tapaamisia pidetään tuloksekkaimpana työskentelytapana.
– Sanomattakin on selvää, että tällaisen sähköisen menettelyn tuloksellisuus jää alhaiseksi.
– TE-hallinnossa palvelujen painopistettä on siirretty määrätietoisesti sähköisen asioinnin suuntaan. Asiakkaat on pääosin etäännytetty puhelinten ja sähköpostien päähän kuten pankki- ja vakuutusmaailmassa, vaikka työn luonne on täysin toinen.
Haastatteluja lisämäärärahalla
Hallitus korvamerkitsee määräaikaishaastatteluihin 17 miljoonaa euroa.
– Ilmeisemmin se näyttää menevän kokonaisuudessaan kilpailutettavaksi yksityisille palveluntuottajille erilaisiin hankintoihin ja palkkioihin, kertoo Ukkonen.
Johtaja muistuttaa, että jos Uusimaa palkkaisi määräajaksi asiantuntijoita tekemään haastattelu-, polutus- ja palvelutyötä, olisi vuositason palkkauskustannus sadan asiantuntijan osalta noin 3,5 miljoonaa euroa.
– Tuolla määräaikaisella lisäpanostuksella haastatteluja ja muita toimia syntyisi ainakin vajaat 15 000 joka kuukausi, laskee TE-toimiston johtaja.