Tilanteet, joissa epäillään tyrmäystippojen käyttöä, ovat Suomessa todella harvinaisia. Esimerkiksi Helsingissä epäilyjä tulee kymmenkunta vuodessa, vaikka siellä käyttöä tapahtuu oletettavasti Suomen kaupungeista eniten, kertoo Helsingin poliisilaitoksen rikosylikomisario Jari Koski.
– Poliisille tyrmäystippaepäilyt tulevat yleensä sitä kautta, että henkilö on joutunut väkivaltarikoksen kohteeksi, ja tutkinnan kuluessa esittää epäilyksen tyrmäystippojen osuudesta asiaan. Pelkistä tyrmäystippaepäilyistä ei useinkaan tule poliisille tietoa, Koski toteaa.
Kosken mukaan tilanteisiin liittyy yleensä alkoholinkäyttö – henkilö on ottanut jonkin verran alkoholia, ja se on vaikuttanut huomattavasti voimakkaammin kuin yleensä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) oikeuslääkärin Katarina Lindroosin mukaan yleisimpänä tyrmääjänä toimii kuitenkin nimenomaan itse otettu alkoholi. Tyrmäystippaepäilyn taustalla on siis usein tilanne, jossa omaa liiallista alkoholinkäyttöä ei tunnisteta tai haluta tunnistaa. Varsinkin nuorten kohdalla tyypillistä on se, ettei tunneta omia rajoja.
– Nuoret eivät aina ymmärrä, että alkoholi vaikuttaa eri tavalla riippuen esimerkiksi siitä, onko väsynyt vai levännyt tai juoko tyhjään vai täysinäiseen vatsaan ja kuinka paljon aiempia juomiskokemuksia on taustalla. Sammumisen ja muistinmenetyksen jälkeen voi ihan ymmärrettävästikin herätä ajatus tyrmäystipoista, Lindroos huomauttaa.
Merkkejä tyrmäystipoista harvoin löytyy
Koski kertoo, että tyrmäystippaepäily voi liittyä esimerkiksi seksuaalirikokseen, jolloin valtaosa uhreista on eri-ikäisiä naisia. Taustalla voi olla myös tilanne, jossa henkilö herää jonkinlaisten vammojen kanssa, jolloin poliisin tehtävänä on selvittää, onko henkilö joutunut pahoinpitelyn kohteeksi, ja voisiko tilanteeseen mahdollisesti liittyä tyrmäystippojen käyttöä.