Törkeiden väkivaltarikosten määrä kasvoi Helsingissä rajusti koronakeväänä ja kesällä – poliisilta suorasanainen avautuminen: "Onko tahdonvastaisen hoidon kynnys meillä liian korkea?"

– Suuntaus on huolestuttava. Yksittäistä selkeää syytä kehitykselle on vaikea tässä vaiheessa arvioida, poliisi toteaa.

Poliisin mukaan koronaepidemialla on varmasti oma vaikutuksensa törkeiden väkivaltarikosten lisääntymiseen, mutta yhä useammin rikoksesta epäilty on erilaisista päihteistä "sekaisin kuin seinäkello".

Uhri ja tekijät edelleen useimmiten suomalaisia

Sosiaalisessa mediassa on arvuuteltu, että yhä useampi väkivallanteko olisi ulkomaalaistaustaisten tekijöiden aiheuttama.

– On totta, että myös väkivaltarikoksissa ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat rikoksista epäillyissä yliedustettuina, mutta vakavissa väkivaltarikoksissa sekä uhri että tekijä ovat edelleen useimmiten suomalaisia.

Poliisin tietoon tuli tammikuun alun ja heinäkuun puolivälin välisenä aikana 120 erilaista Helsingissä tapahtunutta vakavaa väkivaltarikosta. Näihin lukeutuvat henkirikokset, niiden yritykset ja törkeät pahoinpitelyt.

81 tapauksessa rikoksesta epäilty oli suomalainen ja 23 jutussa Suomessa pysyvästi asuva, ulkomaalaistaustainen henkilö. Kuudessatoista jutussa epäillyn henkilöllisyydestä ei vielä ole varmuutta.

– Ulkomaalaistaustaisten tekemissä vakavissa väkivaltarikoksissa myös uhri on usein ulkomaalaistaustainen, jolla on sama kieli- ja kulttuuritausta kuin tekijällä, poliisi kertoo kirjoituksessaan.

Mainitulla aikavälillä neljässä tapauksessa rikoksesta epäilty oli ulkomaalaistaustainen ja asianomistaja eli rikoksen uhri suomalaistaustainen. Asetelma oli toisinpäin kymmenessä tapauksessa.

Valtaosassa, 77 jutussa, sekä rikoksesta epäilty että rikoksen uhri olivat molemmat suomalaistaustaisia.

Mielenterveysongelmat näkyvät rikoksissa

Lähisuhteessa tapahtuneita törkeitä väkivaltarikoksia tuli samalla aikavälillä poliisin tietoon 20.

Myös mielenterveyden ongelmat näkyvät erityisesti törkeissä väkivaltarikoksissa.

– Esitutkintavaiheessa ei useinkaan ole tiedossa rikoksesta epäillyn entisyyttä mielenterveyden ongelmien osalta, mutta usean tapauksen kohdalla joutuu miettimään, onko tahdonvastaisen hoidon kynnys meillä liian korkea tai mielenterveyspalveluiden resursointi liian matala, poliisi pohtii.

Moni erittäin sekavassa mielentilassa

Täysin sivulliseen henkilöön kohdistuneet väkivaltarikokset ovat edelleen harvinaisia.

– On kuitenkin huolestuttavaa, että huumausaineiden käytön yleistyessä rikoksesta epäillyt ja usein myös uhrit ovat erittäin sekavassa mielentilassa päihteiden käytön seurauksena.

Poliisilla on tutkittavana useampia tapauksia, joissa esimerkiksi kaverukset ovat ryypänneet ja käyttäneet huumausaineita asunnossa "kaikessa rauhassa" ja sitten ilonpito päättyy jommankumman osapuolen sekavuuskohtaukseen ja puukotukseen.

– Jälkeenpäin ihmetellään porukalla, että miten tässä nyt näin kävi.

Tekijöiden henkilöllisyyttä ei haluta kertoa poliisille

Suuressa osassa vakavista väkivaltarikoksista yhteisenä nimittäjänä on huono-osaisuus ja syrjäytyneisyys.

Rikosten osapuolet eivät välttämättä ole halukkaita selvittämään asiaa poliisin kanssa, esimerkiksi kertomaan puukottajan henkilöllisyyttä, vaikka se olisi tiedossa. He eivät myöskään ole motivoituneita hakeutumaan hoitoon tai ottamaan vastaan tarjottuja tukipalveluita.

– Erityisesti nuorten huumausaineiden parissa puuhastelevien epäiltyjen osalta alkaa olla pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että hengenvaarasta erinomaisen tehohoidon avulla pelastettu uhri käskee poliisia olla puuttumatta asiaan, koska hän aikoo hoitaa asian vaatimat "jatkotoimet" itse.

Lue myös: Ravintolailta päättyi kaaokseen Helsingissä: Miesasiakas hyökkäsi täysin yllättäen sivullisten kimppuun ja hakkasi heitä raivon vallassa ruuvitaltalla päähän ja kaulaan

Asiakas löi yllättäen taksikuskia ensin nyrkillä kasvoihin ja sitten vasaralla päähän Helsingissä – kuljettaja sai vakavan vamman ja joutui sairaalahoitoon