Tytti Yli-Viikari puolusti lentopisteiden käyttöä vetoamalla Finnair Plus -sääntöihin ja syytti johtamaansa virastoa passiivisuudesta: "Pisteet kuuluvat matkustajalle"

Helsingin käräjäoikeudessa tänään alkaneessa jutussa on kyse siitä, että syyttäjä katsoo Yli-Viikarin rikkoneen virkavelvollisuuttaan ja syyllistyneen maksuvälinepetokseen maksaessaan virkamatkoilta kerryttämillään Finnair Plus -lentopisteillä omia henkilökohtaisia matkojaan.

Yli-Viikarin mukaan pisteet taas kuuluvat hänelle itselleen ja ovat hänelle henkilökohtaisesti tarkoitettuja, sillä ne ovat kertyneet hänen henkilökohtaiselle tililleen samalla, kun tilille on kertynyt pisteitä myös hänen henkilökohtaisista ostoistaan. Hän on kiistänyt rikossyytteet täysin.

Poliisin esitutkintamateriaaliin kuuluvien kuulustelukertomusten perusteella Yli-Viikari puolusteli toimintaansa esitutkinnassa muassa Finnairin omiin sääntöihin vetoamalla ja syyttämällä työnantajaansa, eli aiemmin johtamaansa Valtiontalouden tarkastusvirastoa, passiivisuudesta.

– Eli Finnairin sääntöjen mukaan sillä ei ole merkitystä, kuka matkan on maksanut, vaan se on matkustajan ja Finnair-yhtiön välinen sopimus. Tämä on hyvin selkeästi siellä säännöissä todettu, Yli-Viikari sanoi kuulustelupöytäkirjan mukaan.

– Kaikki pisteet, jotka ovat henkilökohtaisella Finnair Plus -tililläni ovat henkilökohtaisia Finnair Plus -sääntöjen mukaisesti, hän totesi myös.

– Pisteet kuuluvat matkustajalle. Koska työnantaja on ollut pisteiden osalta täysin passiivinen, voin perustellusti olettaa, että työnantaja ei olisi mahdollisesti virkamatkoilta kertyneitä pisteitä käyttänyt. Tilille kertyy jatkuvasti pisteitä yksityisistä ostoista, hän kommentoi toisessa yhteydessä.

Yli-Viikari vetosi myös siihen, ettei pisteitä olisi voinut vaihtaa rahaksi ja ettei niillä ollut rahallista arvoa. Syyttäjän mukaan Yli-Viikari on käyttänyt virkamatkoillaan kerryttämiä pisteitä omiin tarkoituksiinsa noin 5400 euron edestä.

Lue myös: Nämä lennot Tytti Yli-Viikari osti Finnairin lentopisteillä – suosi matkoilla etenkin Ranskaa

Vastuu matkojen hallinnoinnista oli muilla

Poliisi tarttui kuulusteluissa siihen, että Yli-Viikari puhui ”työnantajasta” ja esimerkiksi syytti tätä passiivisuudesta. Syy ei kuulustelijan esittämästä kysymyksestä suoraan selviä, mutta taustalla on todennäköisesti se, että Yli-Viikari oli syyttäjän väittämien rikosten aikaan itse viraston ylin johtaja, eikä hänellä ollut esimiestä, vaan hän oli vastuussa eduskunnalle. Eduskunta päätyikin lopulta antamaan potkut.

Yli-Viikari selitti puheitaan työnantajasta sillä, että hänen mukaansa työmatkojen hallinnointiin liittyvä vastuu oli eri vuosina ollut useilla tahoilla, muttei kuitenkaan hänellä itsellään.

– Matkanhallintaan liittyvä vastuu on ollut hallintojohtajalla ja talouspalveluilla sekä matkatoimistoyhteyshenkilöllä ja vuoden 2019 organisaatiouudistuksen jälkeen suunnittelupäälliköllä, taloushallintopalveluilla sekä matkatoimistoyhteyshenkilöllä. 2020 elokuusta alkaen hallinnosta vastaavalla johtajalla, kuulustelupöytäkirjaan on merkitty naisen sanoneen.

– Ohjeistusvastuu on kuulunut hallintojohtajalle ja vuodesta 2019 alkaen suunnittelupäällikölle.

Yksi Yli-Viikarin argumenteista oli siis myös, ettei lentopisteiden käytöstä olisi ohjeistettu. Yli-Viikarin mukaan VTV:n ensimmäinen matkustusohje tuli voimaan 1.1.2020 ja sitä ennen ohjeistusta Finnair Plus -pisteistä ei olisi ollut.

Yli-Viikari myös katsoi, että matkustusohje velvoittaisi vain työnantajaa, eikä yksittäistä virkamiestä. Hänen mukaansa työnantaja ei siis ollut asiassa tehnyt mitään toimenpiteitä pisteasian suhteen.

Yli-Viikarin mukaan työnantaja oli tämän johdosta käytännössä luopunut mahdollisuudesta käyttää pisteitä virkamatkoihin. Tällä hän siis perusteli pisteiden omaa käyttöään.

Lue myös: MTV seuraa: Tytti Yli-Viikari osti syytteen mukaan VTV:n virkamatkojen palkintopisteillä perheelleen lentoja yli 5000 eurolla – "Etu olisi kuulunut työnantajalle"

Ohjeistus jo vuonna 2000

Poliisikuulusteluissa kuultiin myös muun muassa VTV:n nykyistä hallintojohtajaa Tuula Sandholmia. Tämän mukaan henkilöstölle oli jo vuonna 2000 annettu ohjeistus, jonka mukaan virkamatkoista saatu etu kuuluu työnantajalle ja ilmaiset liput täytyy hyödyntää virkamatkoihin.

Hallintojohtajalta tiedusteltiin myös muista voimassa olleista säännöistä. Tällainen oli esimerkiksi vuonna 2016 voimaan tullut taloussääntö, jonka mukaan VTV:n virkamatkoilla noudatetaan valtion matkustussääntöä. Valtion matkustussäännön mukaan taas viraston kustantamista virkamatkoista saatu etu kuuluu työnantajalle.

Yli-Viikarin mukaan vuoden 2000 määräys oli ajalta, jolloin tarkastusvirasto oli valtionvarainministeriön, eikä eduskunnan alainen virasto. Tämä oli hänen käsityksensä mukaan ilmeisesti jollain tapaa olennaista.

– Kyseinen määräys ei ole minulle tuttu eikä se käsitykseni mukaan ole ollut henkilöstön saatavissa. Sitä ei ole kanssani käsitelty missään vaiheessa virkamiesurallani, hän kommentoi vuoden 2000 ohjetta.

– Totean, että määräys on ristiriidassa Finnair Plus -sääntöjen kanssa, Yli-Viikari jatkoi.

Nykyisen hallintojohtajan lisäksi kuulusteluissa kuultiin myös esimerkiksi VTV:n entistä hallintojohtajaa Mikko Koirasta, joka on tällä hetkellä pidätetty lakiasioista vastaavan johtajan virastaan virkarikosepäilyn vuoksi.

Koirasen mukaan sääntö lentopisteiden käytöstä oli ollut "ihan selkeä", vaikka asiasta olikin ohjeistettu alun perin vuonna 2000. Hänen näkemyksensä mukaan sillä ei ollut väliä, että VTV on nykyään eduskunnan, eikä valtiovarainministeriön alla.

– Tuo VM:n kirjeessä mainittu on nykyiselläänkin ihan vastaavanlainen valtion matkustussäännössä, eli se ei ole 30 vuoteen mihinkään muuttunut.

– …tämä sääntö on ihan selkeä, että tällaisia etuja ei voi käyttää yksityiseen matkustamiseen eikä yöpymisiin. Olemme päättäneet eduskunnan virastona noudattaa valtion matkustussääntöä.