Jääkiekon SM-liigassa pelaava Mikkelin Jukurit on aloittanut monien muiden seurojen tapaan yt-neuvottelut. Jukureilla ne koskevat koko henkilöstöä, ja päävalmentaja Marko Kauppinen on varautunut omalla kohdallaan myös pahimpaan.
Jukurien kaltaiseen pieneen SM-liigaseuraan, jolla talous on muutenkin tiukilla, koronaviruspandemia jättää väistämättä tuntuvan jäljen. Seuran päävalmentajaksi kesken kuluneen kauden hypännyt Marko Kauppinen yrittää epävarmuuden keskellä pitää parhaansa mukaan mielen kirkkaana.
– Ei vallitsevissa olosuhteissa auta kuin keskittyä tähän olemassa olevaan päivään. On turha miettiä mitään isompia. Mennään valtion ohjeistuksen mukaan ja odotetaan, milloin päästään kunnolla harjoittelemaan ja mahdollisesti tiputtamaan kiekko jäähän. Pidetään itsestä hyvää huolta, syödään hyvin, lenkkeillään ja urheillaan, Kauppinen sanailee puhelimitse MTV Urheilulle.
Jukurit aloitti yhteistoimintaneuvottelut tiistaina. Vaikka Jukurit ilmoitti suunnittelevansa mahdollisesti koko henkilöstöä koskevia lomautuksia, joiden enimmäispituudeksi arvioidaan 90 päivää, Kauppinen pyrkii ottamaan tilanteen tyynesti.
– Tässä vallitsevassa tilanteessa kaikki muutkin asiat ovat aika rempallaan. Kun haluamme säilyttää työpaikkoja, meidän kaikkien on keskusteltava asioista, niin että saamme seuran toiminnan jatkumaan. On löydettävä yhteinen ratkaisu, että me kaikki olemme sitoutuneita edelleen tekemään töitä. On ihan selvä, että jokaisen ihmisen on tultava vastaan jollain tavalla ja ymmärrettävä tämä vallitseva tilanne.
LUE MYÖS: TPS-kiistasta selvinnyt Jonne Virtanen kohtasi uuden mustan pilven: "Huolestun perheen puolesta"
Kauppinen viittaa osin myös itseensä. Hän on valmistautunut siihen, että lomautumistoimet voivat kohdistua myös päävalmentajaan, vaikka korostaakin, että tilannetta on vielä vaikea arvioida neuvotteluiden ollessa kesken.
– Valmentajan työssä on vaikea tiputtaa hanskoja sellaiseen paikkaan. Ajatukset pyörivät koko ajan kiekon ympärillä; olen oppinut elämään tätä jääkiekkoelämää melkein koko elämäni ja vaikea siitä on irtautua. Jos palkanmaksu katkeaa, se katkeaa, ja työt jatkuvat sitten, kun ne jatkuvat. Ei se katastrofi olisi. Pitää vain sopeutua tähän vallitsevaan tilanteeseen.
"Aikamoisesta mahalaskusta" rivien kokoamiseen
Kauppinen sopeutui tilanteeseen myös vuodenvaihteessa, jolloin Jukureissa tapahtui. Kauppinen oli joulukuussa nimetty 1+1-vuotisella sopimuksella seuran tulevaksi päävalmentajaksi, mutta pestin piti alkaa vasta sesongin päätyttyä. Ruorissa ollut Pekka Kangasalusta sai kuitenkin potkut, ja seuran A-nuoria luotsannut Kauppinen otetiin aikaistetusti edustusjoukkueen puikkoihin jo tammikuun alussa.
Kauppiselta oli udeltu valmiutta aikaistettuun siirtoon noin viikko ennen tapahtunutta.
– Totta kai se oli uusi tilanne ja mietitytti. Siinä oli muutama päivä aikaa valmistautua.
– Isoin haaste oli varmasti siinä, että joukkue oli hävinyt paljon ja pelaajien itsetunto ja luottamus siihen, mitä he tekevät, ei ollut tapissaan. Yksi takaiskumaali oli sellainen isku joukkueelle, että oli vaikea nousta siitä. Henkinen selkäranka oli aika pienessä.
Jukurien synkkä tappiokierre ei salaman lailla katkennut, vaan seura hävisi ensimmäiset ottelunsa Kauppisen alaisuudessa KalPaa vastaan rumasti 2–5 ja 1–8.
– Ensimmäinen viikonloppu oli aikamoinen mahalasku joukkueelta. Sitten lähdettiin kokoamaan rivejä pikkuhiljaa ja saatiin ehkä tehtyä hommaa omannäköiseksi.
LUE MYÖS: TPS aloitti heti pelaajiensa testauksen, riskitekijät aiheuttavat huolta Pelaajayhdistykselle – "Jos vaateista lipsutaan, se ei ole enää sen arvoista"
Pitkän rämpimisen jälkeen Jukurit alkoi kauden loppupuolella raapia jo pisteitä kelpo lailla. Taakse jäivät runkosarjassa Pelicans ja Sport.
– Sain alun jälkeen peliä siihen malliin, miltä halusin joukkueen näyttävän. Päästettyjen maalien määrä omiin alkoi pienentyä, ja oltiin kakkosen (2,0) lukemissa per peli viimeisten 15 pelin otannalla. Silloin ollaan sillä tasolla, että pystytään taistelemaan joka ilta pisteistä. Se lähtee viisikon kokonaisyhteistoiminnasta, ja siihen meidän pitää pyrkiä jatkossakin.
"Tietää tai luulee tietävänsä"
Kauppisen niin sanottu todellinen karva SM-liigaluotsina on edelleen koko kauden mitassa piilossa ja hänellä on yhä todistettavaa. Hänen valintaansa suhteellisen ohuella valmentajakokemuksella Jukurien peräsimeen myös kritisoitiin ymmärrettävästikin.
Mikkeliläiskasvatti oli aloittanut valmentamisen pelaajauransa jälkeen vasta 2017–18 ja toiminut Jukurien A-juniorien päävalmentajan tehtävän lisäksi Suomen nuorisomaajoukkueissa apuvalmentajana.
– Täytyy ihan rehellisesti sanoa, että siinä vaiheessa kun aloin valmentaa liigassa, pyrin siihen, etten hirveästi lue negatiivisia enkä positiivisiakaan uutisia. Pyrin olemaan oma itseni ja menemään sillä eteenpäin. Tietysti kokemusta on vaikea ostaa valmiiksi. Se on saatava ja jostain on aloitettava. Sen jälkeen on katsottava, mihin se riittää.
– Kyllä minä kuitenkin näen, että minulla jääkiekkoymmärrys riittää. Olen käynyt keskusteluja myös ulkopuolisten kanssa, ja heidän mielestään olin täysin valmis siihen työhön. Koen edelleenkin tehneeni ihan oikean ratkaisun.
Ja kun Kauppinen ehti jo kevätkaudella liigassa valmentaa, hän sai arvokkaita työkaluja jatkoon.
– Se antoi varmasti hyvää oppia tulevaan. Tietää tai luulee tietävänsä ainakin jollain tavalla, millä tavalla Jukurien jääkiekkojoukkue voi menestyä SM-liigassa, mikäli sitä päästään pelaamaan. Ne olivat opettavaiset kolme kuukautta.
Jatkokysymykseen menestyksen kulmakivistä Kauppisella on tarjota punnittu vastaus.
– Joukkueen pitää olla hyvin sitoutunut, mitä pelitapaa lähdetäänkään toteuttamaan. Meidän pitää olla lähtökohtaisesti joka päivä ajatuksissa samalla viivalla siitä, mitä haluamme ja teemme. Kaikkien pitää tiedostaa meidän hyvät puolemme, joilla voimme pärjätä, ja pystyä toteuttamaan niitä jäällä ja kopissa. Pitää vaalia pienen seuran yhteisöllisyyttä, ja viisikon yhteistoiminnan on oltava timanttia, mikäli haluamme pärjätä SM-liigassa.
– Parhaita yksilöitä meillä tuskin tulee lähiaikoina olemaan. Varmasti on kuitenkin hyviä yksilöitä, ja kun he pelaavat viisikkona hyvin yhdessä, siitä voidaan saada erinomaista jääkiekkoa Jukureille.
"Vallitseva tilanne avaa silmiä"
Jukurien erinomaiseen jääkiekkoon on silti vielä pitkä matka. Sitä ennen on ratsastettava hyvä tovi epävarmuuden aallolla.
Jukurit on pyrkinyt tässä tilanteessa takaamaan pelaajille turvallisia yksin harjoittelun mahdollisuuksia ja etsinyt esimerkiksi 3 500 neliön liikuntatilat, jonne ulkopuolisilla ei ole asiaa.
– Normaalisti tähän aikaan vuodesta meillä olisi joukkueharjoitukset täydessä käynnissä ja oltaisiin tekemässä töitä kahdeksan–kymmenen tuntia päivässä hallilla pelaajien ja valmennuksen kanssa. Tällä hetkellä se työ on hyvin erilaista. Vallitseva tilanne avaa silmiä: Ikinä jääkiekko ei ole koko elämä ollut, mutta elämässä on niin paljon tärkeämpiä asioita kuin jääkiekko. Tämä on yksi osa elämänleikkiä, ja tällä hetkellä mennään näin.
LUE MYÖS: Ilari Filppula löysi pehmeät kädet kotonakin – selkeä ehto uran jatkamiselle: "Aika huono olen makaamaan sohvalla"
Jukurivalmennus on laatinut harjoitteluun erilaisia suunnitelmia sen mukaan, miten koronatilanne kehittyy.
– Tällä hetkellä eletään siinä toivossa, että elokuussa mahdollisesti päästäiisin joukkueharjoitteluun kiinni. On tehty harjoitusohjelmat pelaajille sen mukaan, että kun päästään taas yhdessä toimimaan, päästäisiin viimeistelemään pelaajat hyvään kuntoon. On mietitty suunnitelmien A ja B lisäksi C-vaihtoehto, miten homma jatkuu, mikäli siinäkään vaiheessa ei olla joukkueharjoittelussa.
Tähtäimessä pudotuspelit
Kun ruletti lähtee aikanaan jälleen pyörimään, Jukurien tavoite on kirkas. Kaudesta 2016–17 lähtien SM-liigassa pelannut mikkeliläisseura tähyää edelleen historiansa ensimmäiseen pääsarjatason pudotuspelipaikkaan.
– Kun tilanne pikkuhiljaa rauhoittuu, muut asiat etenevät ja seura saa maksettua liigaosakkeen (vuodeksi 2021), meille tulee pelaajapuolellekin mahdollisesti lisää resursseja ja pystymme kasvattamaan pienin askelin tämän seuran menestymismahdollisuuksia, Kauppinen katsoo tulevaan.
Luotsi korostaa kuitenkin, ettei keulimiseen ole varaa, eikä Jukurien tule lähteä havittelemaan "liian nopeasti liian isoa".
– Kaikki ymmärtävät realiteetit tässä sarjassa. Siellä on neljä–viisi seuraa, jotka tappelevat ihan eri pelaajista ja pelaajilla kuin pienemmät seurat. Jokaisella pienellä seuralla on silti mahdollisuus toteuttaa unelmia, kuten HPK näytti toissa kaudella, Kauppinen viittaa seuran voittamaan mestaruuteen.
Pienten resurssien KooKoo puolestaan näytti kuluneella kaudella eteen oltuaan lopulta runkosarjassa viides.
– Totta kai nämä antavat uskoa siihen, että kun asiat tehdään hyvin ja joukkue saadaan pelaamaan hyvin yhteen, puhutaan ihan superonnistumisesta. Aika olisi näyttänyt, miten KooKoo olisi pudotuspeleissä pelannut, mutta runkosarjan perusteella se oli loistava onnistuminen, Kauppinen summaa.