SM-liigakonkari esittää "viimeisen keinon" seuransa ahdistavaan pulaan – "Sellaisia kahvipöydässä huutelijoita täällä riittää"

Mestis-aikoinakin pariin otteeseen Mikkelissä kiekkoillut Jesper Piitulainen, 33, on pelannut Jukureissa koko sen liigataipaleen ajan, vuodesta 2016 eteenpäin. Seurahistorian eniten otteluita Jukureissa tahkonnut hyökkääjä ja kapteeni ei sorru korusanoihin kiteyttäessään liigajaksoa.

– Onhan tämä haasteellista ollut. Yhtään helppoa päivää tässä ei ole tullut, Piitulainen luonnehtii.

Piitulaisen sanoin "jokainen euro joudutaan kaivamaan hartiapankin kautta" ja joka yhteistyösopimuksen eteen joudutaan tekemään "hirveä määrä" työtunteja. Raha ei kasva Etelä-Savon seudulla puissa, "eikä varmasti tule lähivuosina kasvamaankaan".

– Ymmärretään tietenkin realiteetit, millä alueella ollaan, minkälaisella paikkakunnalla ollaan ja paljonko meillä on puhdasta kahisevaa käytössä tähän. Ei tämä missään tapauksessa ole helppo paikka järjestää liigatason pumppua joka kaudelle.

Tasavertaiseksi

Jukurien liigakausia ennen SM-liigaa jo SaiPassa ja Lukossa pelannut Piitulainen tuumii, että Olli Jokisen kolme päävalmentajasesonkia toivat kyllä Jukureille paljon mediahuomiota ja Mestis-leimainen seura nousi tasavertaiseksi liigapaikkakunnaksi.

Jukurit menestyi ja saavutti SM-liiga-aikansa ensimmäiset kaksi pudotuspelipaikkaa hienoin runkosarjasijoituksin. Jokisen ensimmäisellä kaudella Jukurit ylsi runkosarjassa toiseksi ja päätöskaudella viidenneksi.

Pelaajisto kuitenkin heikkeni täksi kaudeksi huomattavasti samalla kun se vaihtui noin 80-prosenttisesti. Jukurien ilmoitettu pelaajabudjetti pieneni viime kaudesta puolella miljoonalla 1,5 miljoonaan euroon ja on koko sarjan piskuisin.

– Nyt lähdetään rakentamaan taas uutta projektia "Veken" (päävalmentaja Marko Tuomaisen) kanssa. Kärsivällisesti pitää löytää keinot kasvaa tälläkin seudulla ja tulla pala palalta isommaksi ja vahvemmaksi.

"Minä sanoin, että ne häviävät"

Jukurien tämän kauden kotiotteluiden ilmoitetut yleisömäärät ovat tahtoneet pyöriä huolestuttavasti vain hiukan päälle 2 000 silmäparin. Aiemmastakin on käynyt, ei toki yllättävästi, kato. 

Lisäväelle olisi taloudellista tarvetta Jukurien asetettua kaudelle 3 000 hengen ottelukohtaisen yleisötavoitteen. MTV Urheilun asiantuntija Karri Kivi on sanonut seuran pelaavan olemassaolostaan.

– Täällä on hyvin tiivis ja fanaattinen ydinporukka, joka on ollut vuodesta toiseen mukana ja seuraa varmasti montakin urheilulajia. Jalkapallo, jääpallo ja jääkiekko osittain taistelevat täällä keskenään. Ehkä himpun verran negatiivinenkin lähestymistapa täällä on, että näinkö tässä taas käy tai että minä sanoin, että ne häviävät. Sellaisia kahvipöydässä huutelijoita täällä riittää, Piitulainen pui.

Hyökkääjän havaintojen perusteella negatiivista ilmapiiriä ei saanut taltutettua edes Jokisen ajan runkosarjamenestys.

– Kyllä täällä aina löydetään keinot sanoa, mitä voitaisiin tehdä vielä paremmin. Sen olen kyllä huomannut.

Savonlinnalaislähtöinen Jukurit-ikoni pohtii, että muuttotappiokaupungissa väkimäärä ei tule kasvamaan, mutta Mikkelissä on kuitenkin nuoria koululaisia ja esimerkiksi ammattikorkeakouluopiskelijoita. Hän uskoo, että sieltä olisi "revittävissä irti" potentiaalisia katsojia.

– Positiivinen pienen kaupungin henki pitäisi saada rakennettua. Se innostaisi tuomaan vähän nuorempiakin kannattajia, saamaan yhteisön vähän isommaksi pala palalta ja vuosi vuodelta. 

Piitulaisen mukaan pelaajien ja koko jukuriyhteisön olisi jalkauduttava nykyistä enemmän "kansan pariin, jotta se viimeinenkin mikkeliläinen jääräpää tuntee olonsa tärkeäksi saapua sinne hallille".

– Ehkä se on viimeinen keino, jolla saadaan houkuteltua viimeisetkin pesästä huutelijat hallin penkeille ja luomaan yhteistä kulttuuria.

"Hyvä ravistelu tälle parijonossa kävelylle"

Joukkueeseen kyllä saatiin Piitulaisen mielestä juurrutettua Jokisen vuosina tietynlaista yhä näkyvää identiteettiä.

– Ollaan erittäin luisteluvoimainen, kamppaileva joukkue. Meillä on tietynlainen harjoittelukulttuuri. Meille jäi kuitenkin riittävästi pelaajia, jotka ovat tottuneet Viima Hockeyn kanssa harjoittelemaan. Se toi ihan hyvän piristysruiskeen Suomi-kiekkoon. Vaikka ollaan joukkueurheilussa, siihen voi silti sisällyttää yksilöpohjaista valmentamista.

Jukurit on Piitulaisen mukaan ainakin fyysisesti erittäin hyvässä kunnossa vuodesta toiseen. Kehityskohteita hiotaan myös yksilöllisin ohjelmin.

– Se oli ihan hyvä ravistelukin tälle parijonossa kävelylle ja muulle. Sitä voi tehdä eri tavallakin. Ruvetaan luottamaan pelaajiin ja annetaan omaa aikaa ja omat tavat toimia – tietenkin niissä puitteissa, mitä valmentajasedät ovat sanoneet.

– Päästään irti siitä, että on pakko tulla joukkueena aina hallille ja tehdä samat jutut. Päästään vahtimiskulttuurista vähän irti yksilökeskeisempään suuntaan. Se on edelleen täällä loistavalla tasolla.

"Jokainen varmasti ymmärtää"

Alkukaudesta Jukureita ovat rokottaneet pelaajien erinäiset vammat ja Piitulaisen sanoin "käsittämätön flunssakierre", jossa "ukkoja on tippunut joskus alkuverryttelyssä ja joskus bussimatkalla". Kokoonpano on elänyt, eikä Piitulainen muista, milloin joukkue olisi saanut harjoitella täysin viisikoin.

Kokoonpanosta on kuitenkin Piitulaisen mielestä saatu varmasti revittyä kaikki irti.

– Työhaalarit on joka päivä niskassa. Jokainen heittäytyy ja uskaltaa antaa joka hetkessä kaikkensa. Se on oikeastaan ainut keino, jolla pieni seura voi pärjätä.

Joukkue voi toki kauden edetessä tehdä omilla resursseillaan arkisen harjoittelu- ja pelaamispuhteensa sinänsä kelpo lailla, mutta pelimerkit luovat omat realiteettinsa, jotka Piitulainenkin tunnustaa: pelaajabudjetissa on iso ero kärkiseuroihin.

Jukurit on joukkueita, joita uhkaavat liigakarsinnat, jotka on palautettu täksi kaudeksi ohjelmaan. SM-liigan viimeisille kahdelle sijalle jääneet joukkueet pelaavat runkosarjan päätteeksi sarjan, jonka häviäjä tahkoaa karsintasarjan Mestiksen mestaria vastaan.

Piitulainen ei ole ajatellut Jukurien mahdollista joutumista karsintoihin. Joukkueen tavoitteena on yltää SM-liigan pudotuspeleihin, joihin pääsee tänä vuonna peräti 12 joukkuetta.

Jukurien konkarihyökkääjällä on kuitenkin karsinnoista mielipiteensä. Hänen mukaansa on isossa kuvassa hienoa, että saadaan lisättyä kilpailullisuutta. Mutta:

– Johtuiko median tuomasta tarpeeksi isosta paineesta, että tuollainen ratkaisu oli tehtävä heti? Onko se (SM-liigaan nouseminen) realiteetti sitä tällä hetkellä monellekaan Mestis-joukkueelle? Ei ole. 

Toki lukuisat kiekkoihmiset olivat toivoneet karsintojen palaamista jo pitkään. Piitulainen pohtii, että yhtä kaikki Mestiksessä on yhdestä kahteen joukkuetta, jotka voisivat nousta ensi kaudeksi SM-liigaan.

– Onko niillä oikeaa mahdollisuutta tiputtaa liigaseuraa ja -organisaatiota? Sen aika näyttää, mutta muuttaako se isossa kuvassa tätä järjestelmää? Jos sieltä joku nousee ja täältä joku tippuu, mitä sitten tapahtuu? En osaa sanoa.

– En ota sen enempää kantaa, mikä on oikein ja väärin, mutta jokainen varmasti ymmärtää, että Suomen kokoisessa maassa ei ole ihan niin monelle seuralle rahoja jaettavaksi, mihin päin tämä on menossa.

Ei esitetä

Siitä, mihin Jukurit on menossa, Piitulainen on haasteista huolimatta myönteisin ajatuksin. Hän kiteyttää, että seura pyrkii kasvamaan maltillisesti.

– Mitä olen toimiston väen ja omistusportaan kanssa jutellut, siellä on selkeä suunnitelma, millä tämä homma saadaan kannattavaksi. Ei yritetä edes elää tällä hetkellä yli varojen, vaan mennään just sillä, mikä on tälle alueelle mahdollinen. Ei esitetä mitään, mitä emme pysty olemaan. Yritetään kasvaa joka vuosi ja pysyä leikissä ja nimenomaan kilpailussa mukana.

– Sinänsä olen ihan positiivisin mielin, vaikkakin olemme tällä hetkellä tässä tilassa sarjan hännillä ja ihan varmasti on tiukkaa taloudellisesti, väki ei ole käynyt peleissä ja niin poispäin. Turha tässä on käydä synkistelemään. Niin se vain aurinko nousi tänäkin sunnuntaina. Eteenpäin.