Suomalaistutkija arvioi, että paine hävittäjien toimittamisesta Ukrainaan tulee kiihtymään huolimatta Yhdysvaltojen ja Saksan kielteisestä asenteesta, joka liittyy muun muassa pelkoon sodan leviämisestä.
Ukraina on toivonut varsinkin amerikkalaisvalmisteisia F-16-hävittäjiä. Tällä hetkellä Ukrainan ilmavoimien kaluston ydin ovat venäläisvalmisteiset hävittäjät.
Ukrainalaisten seuraava tavoite on pidemmän kantaman ohjusten ja varsinkin amerikkalaisten F-16-hävittäjien saaminen. Ihan heti koneita tuskin nähdään Ukrainan taivaalla.
Pontta yritykselle antaa se, että päätös taistelupanssarivaunujen lähettämisestä saatiin lopulta aikaiseksi pitkän jahkailun jälkeen.
Pyytää voi, mutta hävittäjien saaminen ei tule olemaan helppoa. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ehti jo vastata kieltävästi, kun häneltä kysyttiin, antaako hänen johtamansa maa Ukrainalle F-16-hävittäjiä.
Nihkeästi hävittäjien antamiseen on suhtautunut myös Saksa, joka on jatkuvasti puhunut sodan leviämisen vaarasta. Äskettäin Saksa kuitenkin lupasi sekä antaa Leopard 2 -panssareita Ukrainalle että antaa luvan vaunujen viemiseen valtioille, jotka näin haluavat tehdä.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
17:41
Venäjän hyökkäysodan alkamisesta on pian vuosi – millainen vaikutus sillä on Putinin arvovallalle?
Lue myös: Kenraali: Ukrainalla eri tapaa lyödä venäläiset Krimiltä – "Venäjä saattaisi harkita ydinasevaihtoehtoa"
"Keskustelut ovat kiihtyneet"
Muun muassa Puola ja Ranska ovat ilmoittaneet suhtautuvansa ajatukseen F16-toimituksista avoimesti, mutta asiasta pitää sopia muiden Nato-liittolaisten kanssa.
Ulkopoliittinen instituutin tutkija Henri Vanhanen "pitää todennäköisenä", että hävittäjäkeskusteluita käydään kulisseissa ja on käyty jo sodan alusta alkaen.
– Keskustelut ovat kiihtyneet ja kiihtyvät edelleen. Lännessä puhutaan siitä, että Ukrainan on syytä voittaa, niin se vaatii tuekseen kehittyneempää asejärjestelmää, hän sanoo.
Amerikkalaisvalmisteinen F-16 on maailmanlaajuisesti erittäin käytetty hävittäjä. Ukraina olisi kiinnostunut myös muista konemalleista kuten saksalaisesta Tornadosta ja ruotsalaisesta Gripenistä.
Yksi haaste olisi pilottien koulutus, joka voisi viedä jopa vuoden. Tutkijan mukaan hävittäjien rooli voisi jäädä vain puolustukselliseksi.
– Tällöin Ukrainan kentistä tulisi kohteita Venäjälle eli niidenkin puolustus pitäisi pystyä järjestämään jollain tavalla.
– Nämä ovat varmasti niitä asioita, joita pohditaan silloin kun sanotaan ääneen monessa maassa, että vielä ei ole aika tai harkitaan asiaa. Näitä pitää miettiä, sillä vasta kun nämä asiat viedään kunnolla läpi, silloin saadaan paras teho ja hyöty irti Ukrainan hävittäjistä, jos niitä päätettäisiin lähettää.
MIksi Venäjällä ei ole Ukrainassa ilmaherruutta?
Yksi Ukrainan sodan suurimmista yllätyksistä on ollut se, ettei Venäjä ole liki vuoden kestäneen sodan aikana kyennyt ottamaan Ukrainan ilmatilaan haltuunsa samaan tapaan kuin Yhdysvallat ja kumppanit tekivät Irakissa 1990, Kosovossa 1999, Afganistanissa 2001 ja Irakissa uudelleen 2003.
Miksi sama ei ole onnistunut Venäjältä? Syitä on useita ja osa niistä sopii mainiosti viime kuukausina vallan kaapanneeseen yleisselitykseen, jonka mukaan Kreml ja Kremlin sotilaat eivät vain osaa.
Mutta palataan venäläisten töppäilyihin myöhemmin. Venäjän ja Yhdysvaltain suhde ilmaherruuteen on nimittäin kovin erilainen, sanoi everstiluutnantti Lasse Louhela Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen ilmasotaopin opetusryhmästä MTV Uutisille elokuussa.
– Niissä on selvä ero. Länsimaisessa ajattelussa lähdetään siitä, että ilmaherruuden kautta luodaan edellytykset muille operaatioille. Venäjällä ilma-ase on jopa alisteinen maaoperaatiolle. Tavoitteena ei edes ole täydellinen ilmatilan hallinta, Louhela kertoo.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
8:37
Valmisteleeko Venäjä suurhyökkäystä Donetskissa? Haastattelussa kenraalimajuri Pekka Toveri.
Lue myös: Puola lupaa ukrainalaisille Leopard-koulutuksen vain muutamassa viikossa – "Uusien pikku-Fiatien tilalle Ukraina saa käytettyjä mersuja"
"Venäjä jätti tekemisen puolitiehen"
Venäläisen ilmasota-ajattelun perusteet löytyvät historiasta, Louhela toteaa.
Siinä missä lännessä pyritään yhdistämään kaikki sodankäynnin osa-alueet mahdollisimman tehokkaaksi paketiksi, Venäjällä marssitaan maavoimat edellä.
Ihminen toimii helposti niin, että jos jotain ei ole aivan pakko tehdä, se jää tekemättä. Venäjällä taas ei ole ollut tarvetta hankkia ilmaherruutta konflikteissa, joissa se on ollut osallisena nykyaseistukseensa verrattavissa olevalla kalustolla.
Lue myös: Ukraina kertoo torjuneensa Venäjän uuden hyökkäyksen Bahmutiin – Zelenskyin mukaan tilanne on vaikeutunut
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:27
Venäjä on kiristänyt otettaan Itä-Ukrainassa – katso toimittajamme raportti donetskilaisesta väestönsuojasta.
Lue myös: Aloittaako Venäjä pian suurhyökkäyksen? Näin vastaa asiantuntija MTV Uutisille
Vaikka Venäjän ja lännen ilmasotaopeissa on selviä periaatteellisia eroja, siitä huolimatta MPPK:n Louhelan mukaan on ollut "erikoista", ettei Venäjä ole pystynyt lamauttamaan Ukrainan ilmapuolustusta.
Sitä nimittäin yritettiin, ainakin jonkin aikaa. Sodan ensipäivinä Venäjä tuhosi tutkia, komentokeskuksia ja ampui ohjuksia lentotukikohtia vastaan.
– Myöhemmässä vaiheessa Ukrainan ilmapuolustuksen täydellinen lamauttaminen ei ilmeisesti ole ollut täysin Venäjän tavoite. He eivät ole aktiivisesti sitä pyrkineet tekemään, katsoo Louhela.
Lue myös: Ukraina sanoo Venäjän tuoneen Zaporizzjan alueelle ilmatäytteisiä panssarivaunuja
10:20
Puolustusvoiman komentaja Kivinen: Venäjää ei pidä aliarvioida sotilaallisesti – aseita riittää varastoissa ja virheistä on otettu oppia.