MTV Uutiset seurasi tässä artikkelissa Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainassa ja muualla maailmassa sunnuntaina 22. lokakuuta 2023. Maanantain seuranta löytyy täältä.
MTV Uutiset seuraa Ukrainan tapahtumia hetki hetkeltä.
Löydät tuoreimmat uutiset uutispalvelustamme sekä MTV Katsomosta joka päivä.
Ukrainan sodan uhreja voi auttaa monin tavoin. Tästä artikkelista löydät ajantasaista tietoa auttamisesta.
Ukrainan tilanne aiheuttaa monenlaisia tunteita. Tästä artikkelista löydät tietoja siihen, miten hakea apua itselle tai läheisellesi.
|
Maanantain seuranta löytyy täältä
17.00: Ukrainassa ainakin kuusi kuoli ohjusiskussa kuriiriyhtiön tiloihin
Ukrainassa ainakin kuusi ihmistä sai surmansa kuriiriyhtiön tiloihin tehdyssä venäläisiskussa maan itäosassa, paikalliset viranomaiset kertoivat. Lisäksi 14 ihmisen kerrottiin haavoittuneen.
Harkovan kuvernöörin Oleh Synjehubovin mukaan lauantainen ohjusisku kohdistui yksityisen posti- ja kuriiriyrityksen Nova Poshtan toimitiloihin. Kaikki iskussa kuolleet ja haavoittuneet olivat Synjehubovin mukaan iskun aikaan sisällä yrityksen tiloissa ja Nova Poshtan työntekijöitä.
Presidentti Volodymyr Zelenskyi jakoi tapahtumapaikalla kuvatun videon viestipalvelu X:ssä. Videolla näkyi merkittävästi vaurioitunut varastorakennus ja kontteja, joiden kyljissä oli yhtiön logoja.
Sairaalassa hoitoa saavista 14 ihmisestä seitsemän oli Synjehubovin mukaan kriittisessä tilassa.
15.47: Venäjä: Useiden ukrainalaisten yksiköiden yritys ylittää Dnepr-joki estetty
Venäjän puolustusministeriö kertoo estäneensä päivän aikana useita ukrainalaisjoukkojen yrityksiä ylittää Dnepr jokea Hersonin eteläosassa.
Puolustusministeriön mukaan kyseessä estetyt yksiköt olivat ukrainalaisia “sabotaasi- ja tiedustelujoukkoja”.
Venäjä väittää myös tuhonneensa ukrainalaisia joukkoja ja kalustoa Stanislavin kylän läheisyydessä.
Uutistoimisto Reuters ei ole kyennyt vahvistamaan tietoja.
Perjantaina yhdysvaltalainen ISW-tutkimusorganisaatio kertoi Ukrainan joukkojen näyttäneen murtautuneen Dneprin itärannalla olevien asemien läpi Hersonissa.
14.35: BBC: Kiinan päätös uhkaa Ukrainalle keskeisen aseen saatavuutta
Dronejen saatavuus Ukrainan rintamalle on vaarassa Kiinan uusien rajoitusten vuoksi, kertoo BBC.
Dronet ovat olleet tärkeä ase Ukrainalle sen taistellessa hyökkäävää Venäjän armeijaa vastaan. Nyt on kuitenkin merkkejä siitä, että Kiinasta saatavien dronejen määrä on laskemassa.
Lue lisää: BBC: Kiinan päätös uhkaa Ukrainalle keskeisen aseen saatavuutta
9.08: Ukrainan ilmavoimat: Venäjä laukaisi yöllä droneja ja ohjuksia
Ukrainan ilmatorjuntajärjestelmät tuhosivat kuusi Venäjän dronea ja risteilyohjuksen yön aikana, maan ilmavoimat kertovat. Venäjän kerrotaan ampuneet yhteensä yhdeksän ohjusta Ukrainaan yön aikana.
8.40: "Kaikki alkoivat juosta" – postiyhtiöön kohdistuneesta ohjusiskusta selvinnyt mies kertoo tilanteesta
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjä on tehnyt ohjusiskun Harkovassa sijaitsevaan postinjakelukeskukseen. Ukrainalaispoliisi Volonel Mykhailo Tsapin mukaan siviilikohteeseen hyökättiin kahdesti S-300-ohjuksilla.
Kuusi ihmistä on kuollut ja 14 haavoittunut. Haavoittuneita hoidetaan paikallisessa sairaalassa.
– Tapahtui räjähdys ja kaikki alkoivat juosta, iskun aikaan töissä ollut Serhi Nozhka kuvailee.
– Tein mitä voin, niin paljon kuin pystyin. Annoin ensiapua.
1:18
8.00: Kuvernööri: Kuriiriyhtiöiskun uhreista nuorin 19-vuotias
Harkovassa sijaitsevan kuriiri- ja postiyhtiö Nova Poshtan tiloihin tehdyn iskun uhrit olivat Harkovan kuvernöörin Oleh Synjehubovin mukaan 19–42-vuotiaita. He olivat saaneet sirpalehaavoja ja räjähdysvammoja. Ainakin kuuden kerrotaan kuolleen. Sairaalassa hoitoa saavista 14 ihmisestä seitsemän on Synjehubovin mukaan kriittisessä tilassa.
Alueellinen syyttäjänvirasto kertoo Ukrainan valtiolliselle televisiokanavalle Suspilnelle, että venäläisjoukot olivat ampuneet Venäjän puolelta Belgorodin alueelta S-300-ohjuksia, joista kaksi oli osunut rakennukseen.
Syyttäjänviraston edustajan mukaan tapahtumapaikalla jatketaan selvityksiä tarkan uhriluvun määrittämiseksi.
6.00: Kuluneen vuorokauden aikana ainakin 31 räjähdystä Ukrainan koillisosassa
Ukrainalainen uutismedia The Kyiv Independent kertoo, että Venäjän joukot tekivät kuluneen vuorokauden aikana useita hyökkäyksiä Ukrainan koillisosaan. Sumyn alueelle kohdistuneet iskut aiheuttivat koillisosan sotilashallinnon mukaan ainakin 31 räjähdystä.
Uutismedian mukaan Venäjän armeija käytti päivän hyökkäyksissä erilaisia aseita, kuten kranaatinheittimiä, kranaatinheittimiä, tykistöä ja miinoja. Kuolonuhreja ei ole raportoitu.
Sumy sijaitsee noin 50 kilometrin päässä Venäjän rajasta. Alue on ollut lähes päivittäisten iskujen kohteena Ukrainan vapautettua alueen miehityksestä huhtikuussa 2022.
LAUANTAI 21.10.2023
23.45: Zelenskyi: Venäjän ohjusiskussa Harkovaan kuollut ihmisiä
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjä on tehnyt ohjusiskun Harkovassa sijaitsevaan postinjakelukeskukseen. Zelenskyin mukaan iskussa on menehtynyt ihmisiä.
Alueen kuvernöörin mukaan iskussa on menehtynyt kuusi ihmistä ja loukkaantunut 14 ihmistä.
17.12: Zelenskyi keskustellut Erdoganin kanssa rauhansuunnitelmasta
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on keskustellut puhelimitse Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin kanssa. Zelenskyin mukaan kaksikko keskusteli Ukrainan rauhansuunnitelmasta, ruokaturvallisuudesta ja Lähi-Idän tilanteesta.
14.12: Saksalta 200 miljoonaa euroa lisää Ukrainan jälleenrakennukseen
Saksa lupaa 200 miljoonaa euroa lisää Ukrainalle tukeakseen maan koulutuksen, terveydenhuoltojärjestelmän ja juomavesihuollon kunnostamista sekä kaupunkien jälleenrakentamista. Asiasta kertoo muun muassa Guardian saksalaisen DPA-uutistoimiston tietoihin viitaten.
Tuen Ukrainalle lupasi Saksan taloudellisen yhteistyön ja kehityksen ministeriön valtiosihteeri Jochen Flasbarth. Kiovassa vieraillessaan hän korosti Ukrainan talouden avainsektoreiden, kuten maatalouden, tukemisen tärkeyttä.
Aiemmin tässä kuussa Saksa julkisti noin miljardin euron tukipaketin Ukrainalle.
12.28: Ukrainan Euroopasta saama tuki tulee muuttumaan ja se vaatii valtioilta toimia
Ukrainan sodan jatkuessa asetuki vaatii Euroopan mailta toimia, arvioi esimerkiksi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Euroopassa ei oltu varauduttu pitkäkestoiseen tavanomaiseen sodankäyntiin.
– Ukrainaa tukevien Nato- ja EU-jäsenmaiden ammusvarastojen pohjat tulevat väistämättä jossain kohtaa vastaan, eikä asetuotantoa ole mitoitettu pitkäkestoiseen sotaan, hän sanoo.
Monet maat ovat antaneet Ukrainalle vanhentumassa olevaa aseistusta varastoistaan. Esimerkiksi Slovakia on ollut erittäin huomattava tukija, mutta maan pitkälti kommunistihallinnon ajalta periytyvät asevarastot alkavat olla suurilta osin käytetty. Sama koskee monia muitakin maita.
Kun vanhat varastot on tyhjennetty, tuen jatkamiseksi pitkäjänteisesti on lisättävä aseteollisuuden tuotantomääriä. Se ei ole nopeaa, ja vaatii hallituksilta kykyä ja halua sitoutua aseteollisuuden kohentamiseen pitkäaikaisesti.