Unkari on jumittanut 50 miljardin euron Ukraina-tukea, minkä lisäksi myös Ukrainalle annetun aseavun korvaaminen unionin jäsenmaille on jumiutunut.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoo olevansa toiveikas sen suhteen, että EU-maat pääsisivät yhteisymmärrykseen jumiutuneesta Ukraina-rahoituksesta. Valtonen osallistui maanantaina EU-maiden ulkoministerien kokoukseen ja kommentoi asiaa tiedotustilaisuudessaan kokouksen jälkeen.
Jos Valtosen tilannekuva on oikea, luvassa on suuria uutisia. Näin siitä huolimatta, että hän ilmaisi asiansa niin koukeroisin EU-lyhentein, että sellaista voi harvoin mediasta lukea.
– Ehkä keskeisintä tässä keskustelussa oli se, että kyllä nyt EU:ssa ollaan pääsemässä yhteisymmärrykseen Ukraina-fasiliteetista osana rahoituskehyksen välitarkastelua ja Ukraina-tukirahastosta osana EPF:ää. Ja poliittinen yhteisymmärrys on meidän nähdäksemme pakko saada siinä parin viikon päästä olevassa ylimääräisessä Eurooppa-neuvostossa, Valtonen sanoi.
Sanat Valtosen koukeroisen kielen takana ovat merkittäviä. Ukraina-fasiliteetti viittaa 50 miljardin euron Ukraina-tukeen ja EPF puolestaan rahastoon, josta on korvattu jäsenmaille muun muassa niiden Ukrainaan antamaa aseapua.
Pahassa jumissa
Molemmat Valtosen mainitsemat Ukraina-päätökset ovat olleet siinä määrin pahassa jumissa, että ne ovat jo alkaneet nakertaa uskottavuutta EU:n yhteiseltä halulta tukea Ukrainaa.
Unkarin pääministeri Viktor Orban jumitti 50 miljardin tukipäätöksen joulukuussa. Poliittisen sovun nuijiminen tuosta rahoituksesta seuraavassa huippukokouksessa eli Eurooppa-neuvostossa olisi huomattava uutinen sekä EU:n toimintakyvyn että Ukrainan kannalta.
Euroopan rauhanrahastosta eli EPF:stä jäsenmaat ovat voineet saada korvauksia aseavusta, jota ne ovat toimittaneet Ukrainalle – tosin viime aikoina vain teoriassa.
Unkari on jumittanut viimeisimmän Ukraina-erän irrottamista rauhanrahastosta jo lähes vuoden. Saksa puolestaan on vaatinut koko välineen sääntöremonttia ennen kuin Ukraina-rahaa voitaisiin pääomittaa lisää.
Tämänkin jumin avautuminen olisi huomattava uutinen, vaikka unionin jäsenmaiden kahdenvälinen aseapu Ukrainalle onkin jatkunut katkeamatta.
Mitä sopu voisi tarkoittaa?
Valtonen ei avannut kaikkea tietämäänsä Unkari-jumin aukeamisesta hänelle esitetyissä jatkokysymyksissä. Hän kuitenkin sanoi, että kyse on sekä Unkarin antamasta signaalista että jäsenmaiden toiveesta.
– Mitä tulee Unkarin tilanteeseen, niin en kommentoi sen enempää. Mutta ehkä voin sanoa näin, että kyse on sekä signaalista että toiveesta.
Täytenä yllätyksenä Valtosen uumoilu ei tule, koska myös muualla Brysselissä on alkanut esiintyä vihjeitä ainakin 50 miljardin jumin mahdollisesta aukeamisesta. Eri lähteistä saaduista tiedoista on voinut piirtää kuvaa, että sovun ajatellaan olevan mahdollinen muuallakin.
Ilmeisesti jäsenmaat eivät olisi suostumassa Unkarin ajatukseen, että Ukraina-rahoitusta pitäisi tarkastella vuosittain uusiksi yksimielisesti. Mikäli jonkinlaiseen vuosittaiseen tarkasteluun Ukraina-rahoituksen osalta siis päädyttäisiin, Unkari ei saisi veto-oikeutta estää rahan päätymistä Ukrainalle.
Useat poliitikot ovat viitanneet siihen, että päätöksen Ukraina-tuesta täytyy syntyä viimeistään helmikuun alun poliittisten johtajien huippukokouksessa. Sopua asiasta kuitenkin hierotaan parhaillaan.