Ulkoministeriö myöntää MTV Uutisille, että Venäjän toiminta merirajojen yksipuolisessa siirtämisessä on poikkeuksellista.
Ministeriön mukaan koko itäraja mukaan lukien 45 kilometrin meriraja on tarkastettu Venäjän kanssa yhteistyössä äskettäin vuonna 2017.
Ministeriö on tiedustellut selitystä Venäjä ulkoministeriöstä tähän poikkeukselliseen toimintaan.
Ulkoministeriön tämänhetkisen käsityksen mukaan Venäjän mahdollisissa aikeissa Itämerellä olisi kyse teknisluontoisesta tarkistamisesta. Asian seurantaa kuitenkin jatketaan tarkasti, kertoo kansainvälisen oikeuden yksikön vt. yksikönpäällikkö Tarja Långström ulkoministeriöstä STT:lle.
Långströmin mukaan Venäjän toimet liittyisivät mahdollisesti perusviivaan, joka on valtion sisäisten aluevesien ulkoraja.
Lue myös: Suomen reaktio Venäjän väitettyihin meriraja-aikeisiin oli diplomaattinen onnistuminen, arvioi asiantuntija
– Peruspisteitä, joista perusviiva määritellään, on tarpeen aika ajoin tarkastella esimerkiksi maantieteellisten muutosten vuoksi, Långström sanoo.
Suomen on määrä tarkistaa omia peruspisteitään ensi vuonna. Sinänsä kyseessä ei siis ole poikkeuksellinen toimenpide, mutta Venäjän tapauksessa tietoa on toki tällä hetkellä varsin rajallisesti, Långström huomauttaa.
Perusviivojen vetämistä säätelee YK:n merioikeusyleissopimus. Sen mukaan valtion tulee esittää uudet peruspisteet YK:n pääsihteerille talletettavaksi. Erityistä velvoitetta olla asiasta yhteydessä muihin valtioihin ei ole.
– Jos muilla sopijapuolilla olisi näkemys, että uudet perusviivat eivät vastaa merioikeusyleissopimuksen vaatimuksia, asia olisi mahdollisuus riitauttaa, Långström kertoo.
Venäjän ja Suomen väliseen merirajaan peruspisteiden uudelleenmäärittely ei voi vaikuttaa, sillä se on määritelty valtiosopimuksilla.
– Oikeudellisesta lähtökohdasta se on mahdotonta, Långström toteaa.
Uutisointi Venäjän meriraja-aikeista lähti liikkeelle valtionhallinnon verkkosivuilla julkaistusta asiakirjasta, joka myöhemmin poistettiin. Asiakirjojen perusteella kyseessä olisi ollut esitys hallitukselle, ja asiassa käytäisiin vielä konsultaatiokierros, Långström kertoo.
– Nyt meidän täytyy tarkasti seurata, eteneekö prosessi.