Ulosoton velkatuomioiden määrä on viimeisen 20 vuoden aikana räjähtänyt moninkertaiseksi. Niin sanotussa ulosottoloukussa on puolestaan tuhansia työttömiä, joita nykyinen malli estää työllistymästä, vaikka työtä olisikin tarjolla.
Kokoajan lähes 250 000 suomalaista on ulosoton piirissä ja yhden vuoden aikajaksolla määrä nousee lähes puoleen miljoonaan.
Ulosotossa olevaa yksittäistä ihmistä kohtaan velkaa on keskimäärin 16 000 euroa. Yrityksissä vastaava luku on yli 26 000 euroa. Yritysten velkaosuus onkin noussut viimeisten laihojen talousvuosien aikana selvästi. Ulosoton kokonaisvelkamäärä ei ole vielä 1990-luvun tasolla, toisin kuin velkatuomiot, joita on nykyisin moninkertainen määrä lamavuosiin verrattuna.
- Velkomistuomiot ovat lisääntyneet. Erilaiset kulutusluotot ovat yhteiskunnassa lisääntyneet paljon ja kun niiden määrä lisääntyy, niin niitä myös jonkun verran jää maksamatta ja velkojat joutuvat hakemaan niihin tuomioita, valtakunnanvouti Juhani Toukola sanoo.
Asiaan perehtynyt työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen kuvaa tilannetta suoremmin.
-Velkatuomioiden määrä on räjähtänyt. Kun niitä 10 ja 20 vuotta sitten oli 50 000 vuodessa, niin nyt niitä on luokkaa 300 000, Tiainen vertaa.
Työstä vähemmän käteen kuin työttömänä
Ulosotossa olevia työttömiä on kirjoilla kokoajan noin 40 000. Monelle niin sanottu ulosottoloukku muodostaa käytännössä esteen työllistymiseen vaikka työtä olisikin tarjolla.
Kun pienituloisen palkasta ulosmitataan saatavia, vähentäisi mahdollinen töihin paluu käteen jääviä tuloja, sillä työttömänä tuet ja edut ovat ulosotolta turvassa. Asiasta havahtunut Työ- ja elinkeinoministeriön Tiainen pitää ongelmaa työttömien törkeänä kohteluna.
- Kyllä se on selkeä este työllistymiselle. Jos nyt vaikka työtarjouksilla pyritään työllistämään ja ihminen tietää, että kaikki menee, niin ei se kovin paljon kannusta. Se on sekä kannustin- että ulosottoloukku, Tiainen sanoo.
- On erikoista että nimenomaa työtulo on juuri sanktioinnin kohteena, Tiainen jatkaa.
Tiainen on laskenut, että alle 1400 euroa tienaavalta ja ulosoton piirissä olevalta lähtee ulosmittauksen ja verojen jälkeen noin kolme neljäsosaa. Samalla myös toimeentulotuki tippuu ja työntekemestä ei jää mitään hyötyä verrattuna työttömyyteen ja sen tukiin.
Valtakunnanvoudinvirastoa johtava Juhani Toukola tiedostaa ongelman, mutta muistuttaa myös asian toisesta puolesta.
-Voidaan ajatella myöskin siltä kannalta, että omat velat siinä lyhenevät, eli vaikka käteen jäävä osa tuntuu pieneltä, niin omaksi hyväksi siinä toimitaan.
-Meillä on kyllä ulosotossa myös muita mahdollisuuksia ottaa huomioon mennyt työttömyys. Voidaan palkan ulosmittausta lykätä ja palkan ulosmittauksessa on mahdollisuus saada vapaakuukausia, joilla taloudellista tilannetta voidaan helpottaa, Toukola sanoo.
”Suojaosan korotus auttaisi”
Nykyisin ulosoton suojaosa, eli osuus josta velkoja ei ulosmitata, on noin 700 euroa. Pekka Tiaisen mukaan pienikin suojaosan nosto kannustaisi pienituloisia töihin.
-Tällainen suojaosuuden korottaminen ei suoraan vaikuttaisi valtion budjettiin yhtään mitään. Siinä on kysymys rahoista, joita ei muutenkaan saa. Päinvastoin. Jos ihmiset työllistyvät, niin sieltä tulee yhteiskunnalle säästöjä työttömyysturvaan ja verotuloja lisää. Se tuo siis plussaa yhteiskunnan kassaan, Tiainen laskee.
Toukolan mielestä ainakaan kovin suuri suojaosan korottaminen ei olisi hyvä asia.
-Siinä on puolensa ja puolensa, nimittäin mikäli suojaosuutta kovin paljon nostetaan, niin se on omiaan siirtämään vähätuloiset ihmiset kokonaan ulosottotoimien ulkopuolelle. Sekään ei ole hyvä asia, eli mieluummin näemme, että näillä vapaakuukausilla voidaan heidän tilannettaan helpottaa.
Toukola myöntää, että kun valtio joutuu sopeuttamaan talouttaan ja myös ulosottoviranomaiset joutuvat työskentelemään entistä pienemmin resurssein ja kasvavin työmäärin, niin tarkoittaa yhtälö väkisin jonkinlaista ongelmaa. Toukolan mukaan ulosottoasioiden määrä ei ole ainakaan vähenemään päin.
-Me ollaan siirrytty elämään tällaisessa kulutus- ja luottoyhteiskunnassa. Se merkitsee väistämättä sitä, että luottoja jää aika paljon myöskin maksamatta ja näitä asioita tuntuu riittävän.
Nykyisin ulosottoviranomaiselle saapuu vuosittain noin kolme miljoonaa ulosottoasiaa. Kaikkiaan ulosotossa on yli 4 miljardia euroa.