Rikollisjärjestö United Brotherhoodiin kohdistuvaa lakkauttamisvaatimusta aletaan käsitellä tänään Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Valmisteluistunto alkaa yhdeksältä Porvoossa.
Poliisihallitus (Poha) ja syyttäjä Anna-Riikka Ruuth vaativat, että oikeus julistaa United Brotherhoodin lakkautetuksi. Vaatimus kohdistuu myös UB:n alaisuudessa toimivaan Bad Union -ryhmään.
Vaadetta perustellaan muun muassa UB:n väkivaltaisuudella ja aseistautumisella. Jengi on viranomaisten mukaan sotilaalliseen tapaan järjestäytynyt.
Pohan ja syyttäjän mukaan UB:n toiminta keskittyy rikoksiin. Kanteessa vedotaan jäseniltä takavarikoituun raskaaseen aseistukseen sekä vakaviin huume- ja väkivaltarikoksiin, joita UB:n ja BU:n jäsenet ovat tehneet osana rikollisjärjestöä.
Lue myös: Todistaja United Brotherhood -esitutkinnassa: Jengi perii jopa tullia muilta rikollisilta vankilaan tulevista huumeista
Suomen vahingollisin rikollisryhmä
Viranomaisten mukaan UB on Suomen vahingollisin rikollisryhmä.
United Brotherhood perustettiin vuonna 2010, kun järjestäytyneet rikollisryhmät Rogues Gallery, Natural Born Killers (NBK) ja MORE (Me olemme rikollisten eliittiä) yhdistyivät. UB:ssa on poliisin mukaan noin sata jäsentä, joista iso osa on vankilassa.
United Brotherhood ilmoitti maanantaina yllättäen lopettavansa toimintansa. Poliisihallitus ja syyttäjä kertoivat, ettei ilmoitus vaikuta lakkauttamiskanteeseen.
– Prosessin mukaan mennään ja tällä tietoa ollaan myös menossa valmisteluistuntoon, sanoi maanantaina poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi Poliisihallituksesta.
Lue nyt: Kolmen rikollisjengin tuhkista nousseesta United Brotherhoodista tehtiin yhteensä yli 1300 rikosilmoitusta – tämä kaikki järjestöstä tiedetään
United Brotherhood kiistää rikollisen tarkoituksen
Viranomaiset pitävät UB:n johtajana vuonna 1972 syntynyttä Tero Holopaista. NBK-taustainen Holopainen on viranomaisten mukaan johtanut United Brotherhoodia viimeistään vuodesta 2016 lähtien. Holopainen kuuluu jengin perustajajäseniin ja toimi neuvostossa, josta ryhmää johdettiin sen alkuaikoina.
Lakkauttamisasiassa vastaajana oleva Holopainen vastustaa viranomaisten vaatimusta. Hänen mukaansa järjestö ei toimi vastoin lakia ja hyviä tapoja.
– Kummankaan lakkautettavaksi vaaditun (UB:n tai BU:n) toiminnan tarkoitus ei ole tehdä rikoksia, näin ollen toiminnan tarkoitus ei ole lain ja hyvän tavan vastainen, kirjallisessa vastauksessa sanotaan.
United Brotherhood on kiistänyt ryhmän rikollisen tarkoituksen myös nettisivuillaan. Vielä maanantaina toiminnassa olleilla sivuillaan ryhmä ilmoitti tarkoituksekseen vankilassa olevien ja vankilasta vapautuvien jäsenten tukemisen.
– Jäseniä autetaan jaloilleen heidän päästyä vankilasta, koska yhteiskuntaa ei tämä juuri kiinnosta, sanottiin nettisivulla, jotka ovat maanantain jälkeen poistuneet käytöstä.
Holopaisella raskas rikostausta
Holopainen kiistää olevansa United Brotherhoodissa johtaja-asemassa. Lisäksi hän vaatii käräjäoikeutta keskeyttämään asian käsittelyn, kunnes hän pääsee vapaaksi tutkintavankeudesta. Hänet vangittiin syyskuussa osana United Brotherhoodiin kohdistunutta poliisioperaatiota.
Holopaisella on raskas rikostausta. Vuonna 2001 hänet tuomittiin hovioikeudessa taposta, sillä hän ampui kuoliaaksi toisen miehen Loviisassa. Vuonna 2006 hän sai tuomion törkeästä huumausainerikoksesta, joka koski Helsingin Pirkkolaan piilotettua amfetamiinierää. Tuomiot ovat lainvoimaisia.
Holopaista ja United Brotherhoodia edustaa lakkauttamisasiassa Helvetin enkelit -taustainen Ilkka Ukkonen. Hän sai itse tuomion 1990-luvulla taposta ja tapon yrityksestä ammuttuaan Bandidos-jengiläisen Helsingin Lönnrotinkadulla.
STT kertoo Ukkosen taustasta, koska se liittyy oikeudenkäynnin tavoin järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
Professori: Lakkauttaminen voisi lopettaa liivien käytön
Siviilioikeuden professori Heikki Halila Helsingin yliopistosta arvioi aiemmin STT:lle, miten lakkauttamispäätös vaikuttaisi United Brotherhoodin toimintaan. Halilan mukaan se voisi lopettaa jengiltä liivien käytön.
Ulkoisten tunnusten, jengiliivien, -värien ja -tatuointien käyttö edistää viranomaisten mukaan rikosten tekemistä, sillä tunnuksia voidaan käyttää esimerkiksi pelotteena. Jengiläisten liivejä onkin määrätty eri oikeusasteissa tuomittavaksi valtiolle rikoksentekovälineenä.
Halilan mukaan lainsäädäntöä tunnusten kieltämisestä ei ole, mutta jos esimerkiksi liivien käyttö tulkitaan osaksi organisaation toimintaa, se voitaisiin kieltää.
Suomessa on aiemmin vaadittu yhdistyksiä lakkautettavaksi hyvin harvoin. Uusnatsijärjestö Pohjoismainen vastarintaliike on lakkautettu käräjä- ja hovioikeudessa. Asia on vielä vireillä korkeimmassa oikeudessa, joten päätös ei ole lainvoimainen.
Ennen sotia lakkautettiin joitakin vasemmistolaisia yhdistyksiä ja niiden jälkeen lähinnä oikeistolaisia yhdistyksiä, muun muassa Pekka Siitoinin kansallissosialistiset järjestöt 1970-luvulla.
Jengien osalta on yritetty lakkauttaa niiden taustayhdistyksiä. Muutama vuosi takaperin syyttäjä vaati Heinolan Cannonballin taustayhdistyksen Bridge City Custom ry:n lakkauttamista Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa ja Itä-Suomen hovioikeudessa.
Syyttäjän mukaan taustayhdistyksen tosiasiallinen tarkoitus oli toimia rikollisryhmän kulissina, osana ja työvälineenä. Vaatimus kaatui molemmissa oikeusasteissa.