Unohtuvatko pienet kunnat ja kaupungit, kun aluevaltuustopaikat päätyvät isoille kaupungeille? – "Toivon todella, että alueet nähdään kokonaisina"

1:55img
Katso myös: Näiden vaalien ilmiö oli myös äänestämättömyys. Näin suomalaiset kertovat syistään jättää äänestämättä.
Julkaistu 24.01.2022 19:09
Toimittajan kuva

Annika Nuotto

annika.nuotto@mtv.fi

Aluevaaleissa ainakin Uudellamaalla suurin osa valtuustopaikoista meni isoista kaupungeista ehdolla olleille ehdokkaille. Pienemmissä kunnissa toivotaan nyt parasta, mutta asia myös huolettaa.

Sunnuntaina käytiin Suomen historian ensimmäiset aluevaalit, joissa äänestettiin valtuutetut 21 hyvinvointialueelle. Valtuutetut päättävät jatkossa hyvinvointialueiden lähipalveluiden, eli esimerkiksi sosiaali- ja terveys ja pelastuspalvelujen järjestämisestä.

Uudenmaan eri hyvinvointialueilla valtuutettuja valittiin eniten juuri isoista kaupungeista. Esimerkiksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella Vantaa saa valtuustopaikoista 60 ja Kerava vain 9. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella puolestaan Espoo saa 47 valtuutettua, Hanko vain yhden ja Siuntio ei yhtään.

Miten tämä epäsuhta valtuustopaikoissa vaikuttaa päätöksentekoon ja saavatko pienemmät kunnat ja kaupungit jatkossa toiveensa alueilla kuuluviin?

Keskittyminen oli tiedossa

Hangon kaupunginjohtajan Denis Strandellin mukaan valtuustopaikkojen keskittyminen suuriin kaupunkeihin oli vääjäämättömästi odotettavissa. 

– Vallan mukana tulee vastuu, ja vastuu koko alueesta. Toivon todella, että alueet nähdään kokonaisina. 

Hän uskoo, että yhteistyöllä kaikkien kanssa myös Hangon yhdellä valitulla edustajalla on mahdollisuudet tuoda Hangon asioita esiin.

Strandellin mukaan hankolaisia on huolestuttanut se, pysyvätkö palvelut jatkossakin lähipalveluina ja säilyvätkö Hangossa sellaiset palvelut, kuten neuvola ja terveyskeskukset.

– Hanko on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen länsilaidalla ja Espoo kaukana. 

Uuteen hyvinvointialueen rakentamiseen suhtaudutaan Hangossa myös toiveikkaasti.

– Tämä toivottavasti mahdollistaa sen, että voidaan kehittää nykyistä nopeammin sellaisia asioita, joissa Hangolla on ollut hitautta, eli digi- ja etäpalveluita.

"Vaatii työtä ja varpailla oloa"

Siuntio on jäämässä tyystin ilman edustajaa uuteen aluevaltuustoon. Siuntion kunnanjohtajan Juha-Pekka Isotuvan mukaan tämä tarkoittaa sitä, että yhteistyö naapurikuntien kanssa säilyy jatkossakin hyvänä.

– Vaatii työtä ja varpailla oloa. Mutta uskon, että saamme tietää, kun jotain Siuntion osalta päätetään.

Koska kunnat ovat keskenään hyvinkin erilaisia, Isotuvan mielestä jokaisesta kunnasta ja kaupungista olisi ollut tärkeää saada edes yksi edustaja aluevaltuustoon, jotta koko alueen tilanne käsitettäisiin ja näkyisi selkeämmin.

Siuntiossa toivotaan Hangon tavoin, että lähipalvelut säilyvät lähellä.

Koko aluetta tulee edustaa

Espoossa ääniä eniten kerännyt kansanedustaja Mia Laiho (kok.) sanoo, että aluevaltuutetut työskentelevät koko alueen hyväksi tasapuolisesti. Kaikkien kuntien asukkaat halutaan huomioida päätöksenteossa.

Hän odottaa, että alkuvaiheessa kaikki jatkuu pitkälti ennallaan, kun muutosta lähdetään ajamaan läpi. Kun palveluiden järjestämisen siirto kunnilta alueille on tehty, edessä voi kuitenkin olla muutoksia. Palveluverkkoa on syytä kartoittaa ja selvittää, millaisia palveluita on järkevää järjestää miltäkin osin.

– Se ei tarkoita sitä, että ollaan heti karsimassa, vaan katsotaan, millä tavalla palveluita on järkevää järjestää ja mitkä ovat oikeat palvelutarpeet. Ja niin tietenkin, että saadaan hyvinvointialueelle budjetoidut rahat riittämään.

9:50img

Tuoreimmat aiheesta

Aluevaalit