Upin Mika Aaltolan mukaan B-vaihtoehtona olleesta Natosta on nyt tullut Suomen A-vaihtoehto.
Suomi voisi saada erilaiset suppeammat tai laajemmat turvatakuut keskeisiltä läntisiltä Nato-mailta jo hakemusvaiheessa, arvioi Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtaja Mika Aaltola.
Naton lisäksi toisena vaihtoehtona Suomi voisi liikkua pohjoismaisen mallin kautta lähemmäs Yhdysvaltoja ja Britanniaa, sanoo Upin Mika Aaltola.
Käytännössä kyse on siitä, kuinka Suomi voisi taklata mahdollisia ongelmia, joita Venäjän puolelta voi tulla Nato-jäsenhakemuksen jättämisen ja hyväksymisen välissä.
Koska asiaa käsiteltäisiin myös Naton jäsenmaiden kansallisissa parlamenteissa, yksi keskeisimpiä kysymyksiä on juuri jäsenhakemuksen jättämisen jälkeinen aika.
– Eli se olisi siltaratkaisu, Aaltola totesi mainitsemistaan turvatakuista.
Lue myös: Supo: Venäjän suurin uhka Suomessa kohdistuu tällä hetkellä kriittiseen infraan – "Olisi hyvä, jos kaikilla olisi kotona 72 tunnin hätävara"
B-vaihtoehdosta A-vaihtoehdoksi
Aaltola alusti etäyhteydellä keskustan puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä järjestetyssä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa seminaarissa. Hän totesi, että Suomen B-vaihtoehtona ollut Nato on nyt muuttunut A-vaihtoehdoksi.
Toisena vaihtoehtona Suomi voisi liikkua pohjoismaisen mallin kautta lähemmäs Yhdysvaltoja ja Britanniaa.
– Minkä takia siitä [Natosta] on tullut A-vaihtoehto on se, että se on olemassa oleva rakenne. Se visiona on paljon helpompi hahmottaa päätepisteeksi kuin tämmöinen pohjoismainen rakenne, Aaltola sanoi.
Pohjoismainen rakenne on hankalasti hahmottuva, ja esimerkiksi Yhdysvaltojen puolustusrakenne Euroopassa perustuu Natoon, Aaltola sanoi.
Lue myös: Tuomiojan lausunto suomalais-ruotsalaisesta puolustusliitosta herättää ihmetystä – Ruotsin puolustusministeri kiistää
Aaltola kuitenkin lisäsi, että B-vaihtoehdon kaltaiset "minilateraaliset" mallit ovat kuitenkin yleistyneet. Käytännössä näin on tapahtunut esimerkiksi erilaisten sotilasvälinekauppojen yhteydessä.
Venäjän nousuun havahduttiin hitaasti
Aaltola pohti myös, olisiko Ukrainan sota ollut vältettävissä. Hänen mukaansa se ei olisi ollut "Helsingin hengen" mukaista, eli tällöin Venäjälle olisi annettu jo jonkinlainen etupiiri.
1:38
Miten Suomi selviytyy Naton odotushuoneessa? Kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä kertoo minuutissa.
Aaltolan mukaan nyt haastetaan Euroopan valtatasapainoa ja tilanne on jatkunut jo pitkään. Vuosisatojen mittaan on osoittautunut, että tällaisista tilanteista on seurannut sotia tai sotien sarjoja, hän sanoo.
Aaltola sanoo, että maailman säännöt ja normit harvoin mullistuvat rauhallisesti.
– Lähtöruutuun ei ole paluuta. Se on peruuttamatonta, mikä on tapahtunut, hän totesi.
Lue myös: Keskustan puoluevaltuusto antoi valtiojohdolle tukensa hakea tarvittaessa Nato-jäsenyyttä
Aaltolan mukaan tavoitteena on haastaa Euroopan turvallisuusjärjestys.
– Se taistelu, mikä siellä [Ukrainassa] käydään, on taistelua vapaan Euroopan, sen status quon, puolesta, Aaltola sanoi.
Status quo tarkoittaa asioiden vallitsevaa tilaa.
Aaltola totesi, että Venäjän nousu on jatkunut pitkään ja siihen on havahduttu hitaasti. Hänen mukaansa tärkeää on nyt kuitenkin katsoa eteenpäin ja luoda turvallisuuskudos länteen.