Professori Tuomas Forsberg katsoo, että puolustusselonteko on jo vanhentunut, koska Yhdysvaltojen linja muuttui ja Naton pelote rapautuu. Upin johtaja ei muuttaisi selontekoa.
Valtioneuvoston puolustusselonteko on vanhentunut jo ennen sen käsittelyä eduskunnassa, katsoo Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg.
Syynä on Yhdysvaltojen politiikan raju muutos Donald Trumpin noustua taas maan presidentiksi, kirjoittaa Forsberg eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle antamassaan lausunnossa.
Forsbergin mukaan Yhdysvallat ei ole enää sitoutunut tukemaan sääntöpohjaista maailmanjärjestystä.
Forsberg katsoo myös, että Nato-jäsenyyden mukanaan tuoma pelote on vakavasti rapautumassa, mikä lisää sodan uhkaa Suomessa.
STT on nähnyt Forsbergin puolustusselontekoa koskevan lausunnon. Sen sisällöstä uutisoi aiemmin Yle.
Lue myös: Orpo: Puolustusselonteko on nyt eduskunnan käsissä
Selontekoa muutettava
Forsberg katsoo, että puolustusselontekoa tulisi muuttaa, koska Yhdysvaltojen politiikan muutos on perustavanlaatuinen murros turvallisuustilanteessa.
– Se on jopa suurempi kuin Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022, hän sanoo STT:lle.
Puolustusselonteko on nyt eduskunnan käsiteltävänä. Selonteossa määritellään Suomen puolustuspolitiikan linjaukset tuleville vuosille.
Forsbergin mielestä näyttäisi hölmöltä, jos näin iso muutos ei näkyisi puolustusselonteossa kuin korkeintaan rivien välissä.
– Oltaisiin ikään kuin laput silmillä, että ollaan tehty selonteko ja tilanne on muuttunut, ja tehtäisiin vielä päätelmiä sen pohjalta. Onhan siinä selkeä ristiriita.
Kylmän sodan kaksoispuhe
Forsbergin mielestä oikea strategia nykytilanteessa voi olla hyvien liittolaissuhteiden ja keskinäisen luottamuksen kulissien ylläpitäminen niin pitkään kuin mahdollista.
– Kansalaisyhteiskunnalla pitäisi olla ymmärrys sille, että se, mitä poliitikot sanovat, ei välttämättä ole se, mitä he ajattelevat. Meillä voi oikeasti olla käyttöä kylmän sodan ajan kaksoispuheelle, jossa kansalaisten piti ymmärtää, että poliitikot puhuvat yhdellä tavalla, mutta ehkä ajattelevat toisella tavalla, hän sanoo.
Puolustusselonteosta käydään eduskunnassa torstaina lähetekeskustelua.
Forsberg ei lähde arvioimaan sitä, kuinka korkea kynnys puolustusselonteon muuttamiselle tässä vaiheessa on.
Haukkala painottaa konkreettisia toimia
Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtaja Hiski Haukkala ei pidä puolustusselonteon avaamista tarkoituksenmukaisena.
Haukkalan mukaan nyt alkanut eduskuntakäsittely tarjoaa tilaisuuksia tilannekuvan päivittämiseen.
Lisäksi nyt eletään varsin nopeatempoisessa ja vielä monilta osin heikosti ennakoitavassa ympäristössä. Siihen vastaaminen puolustusselonteon avaamisella olisi Haukkalan mukaan huonosti käytettyä energiaa.
– On mahdollista, että elämme juuri nyt sellaista ajankohtaa, että tällaiset selonteot vanhenevat joka tapauksessa käsiin, kirjoittaa sinne mitä tahansa, Haukkala sanoo STT:lle.
Hänen mukaansa nyt olisi selontekojen revisioimisen sijaan olennaista kiinnittää huomiota konkreettisiin toimiin.
Haukkala katsoo, että Suomen tulisi nyt vahvistaa puolustusta ja turvallisuutta ja tehdä sitä yhteistyössä EU-maiden ja muiden keskeisten liittolaisten kanssa.
– Ja sitä kautta myös osoittaa Yhdysvalloille, että itse asiassa heillä on oma vahva intressi pysyä tässä liittosuhteessa mukana ja olla kiinnostunut Euroopan turvallisuudesta myös jatkossa.
Ei yksipuolisia julistuksia
Forsberg kirjoittaa lausunnossaan, että Nato-jäsenyyden mukanaan tuoma pelote on vakavasti rapautumassa eikä Suomen puolustuksen tukena välttämättä olekaan koko liittokunnan sotilaallinen voima eikä Yhdysvaltojen ydinpelote.
Haukkala esittää kuitenkin kysymyksen, mikä on nyt Suomen intressi alkaa yksipuolisesti julistamaan tällaisia asioita.
Euroopan ja Yhdysvaltojen keskinäisriippuvuus taloudessa ja turvallisuudessa on Haukkalan mukaan niin suurta, ettei sitä kannata alkaa omin toimin irtisanomaan.
Hän muistuttaa, että Yhdysvallat on puolustusministeri Pete Hegsethin suulla kaksi viikkoa sitten vakuuttanut olevansa sitoutunut Natoon.
– En lähtisi ryntäämään asioiden edelle ja yksipuolisesti täällä julistamaan mitään, vaan kiinnittäisin huomion toimintaan. Vahvistetaan turvallisuutta, vahvistetaan puolustusta, vahvistetaan Eurooppaa. Siitä ei ole tässä tilanteessa mitään haittaa. Se ei myöskään meidän puoleltamme eskaloi tai tee tätä tilannetta kireämmäksi, Haukkala sanoo.
– En usko, että on meidän etumme ajaa tätä prosessia siihen suuntaan, että Yhdysvallat alkaisi vetää vielä pidemmälle meneviä johtopäätöksiä tästä liittolaisuudesta ja kumppanuudesta.
Positiiviset skenaariot korostuivat
Kun valtioneuvosto hyväksyi puolustusselonteon annettavaksi eduskunnalle 19. joulukuuta, Trumpin valinnasta oli kulunut reilu kuukausi, mutta hän ei ollut vielä astunut virkaansa.
Olisiko Trumpin alkukausi pitänyt pystyä ennakoimaan paremmin?
– On tietysti jälkiviisasta ajatella, että jos kaikkein negatiivisin skenaario on nyt toteutumassa, niin se olisi pitänyt tietää jo etukäteen. Mutta voimme kyllä miettiä, minkälaiset tekijät lisäsivät taipumusta ajatella, että positiivisilla skenaarioilla on suurempi painoarvo kuin miltä lopputulos nyt näyttää, Forsberg sanoo.
Forsbergin mukaan myönteisten skenaarioiden korostumista selittää taipumus nähdä Trumpin puheet merkityksettömänä öykkäröintinä sekä usko Yhdysvaltojen politiikan jatkuvuuteen Naton ja keskeisten liittolaissuhteiden osalta.
Hän katsoo, että asiaan ovat vaikuttaneet myös esimerkiksi taipumus olla näkemättä Yhdysvaltojen hallinnon ideologista Eurooppa-vastaisuutta sekä usko siihen, että Trumpin politiikassa olisi "jonkinlainen Suomen mentävä aukko."