Kun Leijonien laituri Niko Ojamäki tälläsi ylivoimalla kiekon Yhdysvaltojen verkkoon, hän sai maukkaan palkinnon uransa parhaasta kaudesta.
MAINOS
Jääkiekon MM-kisat C Morella!
Suomi-Tanska torstaina 16.5. klo 21.15 C More Sport 1/MTV3
Kaikki ottelut suorana C Morella ja cmore.fi -suoratoistopalvelussa!
Porin Ässien kasvatti Ojamäki takoi jo A-juniorien SM-liigassa kovia tehoja ja pääsi pelaamaan jo 18-vuotiaana ensimmäiset liigapelinsä. 19-vuotiaana hän tahkosi jo kokonaisen liigakauden ja parikymppisenä takoi 16 kaappia SM-liigassa. Hän siirtyi kaudeksi 2016-17 tuolloin hallitsevana mestarina kauteen lähteneen Tapparan paitaan. Odotukset olivat korkealla, mutta Ojamäki ei saanut aikaan tulosta, jota hän ja muut odottivat.
– Pääsin jo Ässissä pelaamaan hyvien kavereiden kanssa ja pääsin maalien makuun. Pystyin tiedostamaan sen, että pystyn tekemään tulosta SM-liigassa ainakin. Tapparan ensimmäinen kausi oli vähän hiljaisempi, mutta opetti pelaajana itsestä paljon. Tulosta ei tullut niin paljon, mutta pelillisesti oli koko ajan noususuhdanne, Ojamäki muistelee.
– Kun tulet uuteen seuraan, tulee paljon asiaa, pelityylit ja kaikki. Uusi ympäristö ja uudet pelikaverit vähän sekoittavat tavallaan ja pitää saada rytmistä kiinni.
Tällä kaudella se rytmi oli alusta asti selvä. Ojamäki oli 23 osumallaan Liigan viidenneksi paras maalintekijä. MM-kisoihin lähti uransa parhaan kauden pelannut hyökkääjä.
– Kausi oli kokonaisvaltaisesti hyvä ja tuli aika paljon maalejakin lätkittyä siinä. Oli se paras kausi.
– Sitä tarvitsee saada sen mahdollisuuden, ylivoimat ja tällaiset, että voi tehdä maaleja. Pleaaminen kehittää tietysti kaikista eniten. Työnteko ja halu mennä eteenpäin on ollut kova, ja se on kantanut hedelmää.
Tapparassa viimeinen silaus
Jääkiekossa on paljon tarinoita pelaajista, jotka vetelevät lahjakkuudella ja huolettomalla otteella tiettyyn pisteeseen. Jos pelaaja nousee kunnolla huipulle, usein tarina jatkuu siten, että jossain vaiheessa on tajunnut sen, mitä on olla urheilija. Ojamäki myöntää kuuluvansa ainakin osittain tähän kategoriaan.
– Olen elänyt aika huolettomasti A-junioreissa ja ensimmäiset liigavuodet periaatteessa. Tietysti sekin vaikutti, että vaihtoi ilmapiiriä ja sai uutta tietoa kaikkialta. Kokeneemmat pelaajat antavat vinkkejä nuoremmalle ja pikkuhiljaa niitä poimii sieltä täältä ja koko ajan tulee enemmän niin sanotusti urheilijaksi, Ojamäki pohtii.
Tapparassa on tunnetusti vankka kulttuuri ja kova vaatimustaso. Ojamäelle se on sopinut mainiosti.
– Koskaan ei tiedä, mitä aidan toisella puolella, muissa jengeissä, tehdään, mutta koen, että Tapparassa tehdään asiat tosi hyvin. Sekin on vienyt eteenpäin, että tulin juuri Tapparaan.
– Ässissäkin tein paljon asioita hyvin ja opin sielläkin paljon. Tapparassa on ehkä tullut viimeinen silaus, että on pystynyt ottamaan vielä enemmän itsestä irti, Ojamäki sanoo.
Jalosen asenne miellyttää
Toukokuun alkupäivinä Ojamäki istui jännittyneenä joukkueen kanssa samassa tilassa. Hän oli viettänyt joukon kanssa Liigan välierien jälkeen kaksi viikkoa, ja tunnelma oli jännittynyt. Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen tuli ilmoittamaan, ketkä lähtevät Kosiceen MM-kisoihin ja ketkä joutuvat lähtemään kotiin.
– Jännitti, että pääseekö joukkueeseen, kun tiesi, että nyt on mahdollisuus, kun ei tullut apuja änärin puolelta. Tiesin, että nyt on mahdollisuus ja oli se hieno fiilis, kun sai kuulla, että pääsen tänne, Ojamäki kertoo.
Kisojen kolmannessa pelissä hän haki ahnaasti tilaa USA:n alivoimaneliön keskeltä. Sakari Manninen laittoi pikkunätin syötön ja Ojamäki tälläsi sydämensä kyllyydestä. Verkko heilahti ja Ojamäki tuuletti raivokkaasti.
– Se oli iso onnistuminen.
– Normipelissäkin olen onnistunut täällä hyvin. Ehkä hyökkäyspeliä voisi parantaa, mutta olen pysynyt hyvin vauhdissa, hän kertaa kolmen pelin kokemuksiaan.
Ojamäki on päässyt nauttimaan myös Jukka Jalosen valmennustyöstä. Jalonen on MM-ensikertalaisen silmin rento ja suoraviivainen.
– Asiat hoidetaan pois nopeasti ja ruvetaan keskittymään seuraavaan, mikä on hyvä. Valmentaja vaikuttaa paljon siihen, millainen pelaajien ilmapiiri on. Kaikki pystyvät olemaan rennosti, eikä tarvitse jäpittää, että Jukka suuttuu, jos joku vähän nauraa kopissa, Ojamäki kuvailee.
– Kyllä hän myös palautteen antaa, jos on sen paikka, Ojamäki naurahtaa.
Suomella on lohkon kovimpien vastustajien kohtaamisesta kasassa seitsemän pistettä. Lohkovoitto on omissa käsissä, ja pudotuspeleihin mennään varmuudella ykkösinä, jos Tanska, Iso-Britannia, Ranska ja Saksa kaatuvat puhtaasti. Leijonilla on ollut kaksi välipäivää miettiä mennyttä ja tulevaa, mutta Ojamäki vakuuttaa, että torstain Tanska-peli on ainut, mitä voi ajatella.
– Ei voi miettiä yhtään, että ”jos nuo kaksi voitetaan, voitetaan koko alkusarja”. Ajatukset eivät saa karata. Mitä olen pelejä katsonut televisiosta hotellilla, niin kaikilla mailla on oikeasti ollut paikat tehdä maaleja. Pelit voivat päättyä kuitenkin miten vaan.