Yhdysvalloissa tulevan demokraattien presidenttiehdokkuuden arvuuttelu on vielä aivan liian aikaista, arvioi Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen.
Viimeaikaiset mielipidemittaukset ovat nostaneet entisen varapresidentin Joe Bidenin kärkiehdokkaaksi, mutta mittauksilla ei Heiskasen mielestä ole mitään arvoa. Presidentinvaaleihin on aikaa reilusti yli vuosi ja demokraattien esivaalitkin alkavat vasta ensi vuoden helmikuussa.
– Näillä mittauksilla ei ole mitään merkitystä. Meillä ole vielä minkäänlaista tuntumaa siitä, mikä kansakunnan pulssi todella on. Ensimmäistäkään televisioväittelyä ei ole käyty, Heiskanen sanoo.
Kaikuja viime vaaleista
Biden on viime aikoina johtanut kansallisia mielipidemittauksia. Yhdysvaltalaisen Quinnipiacin yliopiston toukokuisen mielipidemittauksen mukaan Bideniä äänestäisi 35 prosenttia demokraattien kannattajista.
Toista sijaa pitää senaattori Bernie Sanders 16 prosentilla ja kolmatta senaattori Elizabeth Warren 13 prosentilla.
Samansuuntaisia tuloksia ainakin kärkikaksikon osalta antaa kesäkuussa julkaistu CNN:n mielipidekysely.
Demokraattien ensimmäiset televisioväittelyt pidetään 26. ja 27. päivä kesäkuuta Floridassa, siis samassa osavaltiossa, missä presidentti Donald Trump vasta avasi kampanjansa uudelleen.
Perinteisesti vasta televisioväittelyiden jälkeen käsitys kansan mielipiteistä alkaa selvitä ja tenteissä sattuneet kömmähdykset ovat pudottaneet ehdokkaita nopeasti pelistä pois, Heiskanen sanoo.
Silti yhdysvaltalaismedia ja kampanjalahjoittajat näyttävät innostuneen Barack Obaman kakkosmiehenä tunnetuksi tulleen Bidenin nousukiidosta. Hän on kertonut keränneensä muutamassa kuukaudessa 20 miljoonaa dollaria ja saa yhdysvaltalaismediassa valtavasti huomiota.
Heiskanen näkee Bidenin ennenaikaisessa hehkutuksessa kaikuja viime presidentinvaaleista.
– Hillary Clintonin presidenttiehdokkuudesta päätettiin ennen kuin vaalit olivat alkaneet ja sitten puoluekoneisto jyräsi valinnan läpi. Äänestäjiä ei kuunneltu.
Demokraattien presidentinvaaliehdokas valitaan osavaltiokohtaisissa esivaaleissa ja virallisesti ensi vuoden kesän puoluekokouksessa.
Ehdokaslistalla ruuhkaa
Demokraattien presidenttikisaan on jo ilmoittautunut yli 20 ehdokasta. Joukko on yhdysvaltalaismedia Politicon mukaan paitsi kaikkien aikojen suurin, myös moninaisin.
Presidentin paikkaa tavoittelee historiallisen paljon demokraattinaisia. Warrenin lisäksi mielipidemittausten kärjessä on pysytellyt Kalifornian senaattori ja entinen osavaltion syyttäjä Kamala Harris. Lisäksi Valkoiseen taloon pyrkii neljä muuta naista. Voisiko demokraattien ehdokkaaksi nousta nainen jo toista kertaa peräkkäin vuoden 2016 vaaleissa kisanneen Hillary Clintonin jalanjäljissä?
– Uskon, että demokraattipuolueessa on aikamoinen paine saada nainen ellei varsinaiseksi presidenttiehdokkaaksi, niin ainakin varapresidenttiehdokkaaksi, Heiskanen arvioi.
Demokraatteja pohdituttaa myös, voitetaanko vastaehdokas Bidenin maltillisemmalla linjalla vai esimerkiksi Sandersin edustamalla vasemmistolaisemmalla otteella.
– Yksi keskeinen tavoite on saada takaisin niitä vihaisia valkoisia äänestäjiä, jotka lähtivät Trumpin taakse ja joista moni kuitenkin äänesti Obamaa, Heiskanen sanoo.
Tässä mielessä Biden onkin Heiskasen mukaan hyvä kandidaatti, joka voisi vedota myös sitoutumattomiin ja Trumpia viime vaaleissa äänestäneisiin.
Silti Bidenillä on myös monia rasitteita. Hän on pyrkinyt demokraattien presidenttiehdokkaaksi ennenkin, mutta ei ole tullut valituksi.
– Kun Biden oli samaan aikaan ehdolla, kun Obama tuli valituksi ensimmäisen kerran, häntä pidettiin vähän möläyttelijänä. Lisäksi on ollut näitä naistentaputtelukohuja. Vielä ei voida tietää, mikä vaikutus näillä asioilla loppuen lopuksi on, Heiskanen sanoo.
Kevään kuluessa ainakin kaksi naista on syyttänyt Bideniä lähentelystä. Uusimpaan pyöritykseen Biden on joutunut pyörtäessään aiempia kantojaan siitä, voiko valtion rahaa käyttää abortteihin. Sekä muut demokraattiehdokkaat että Trump ovat kritisoineet Bidenia asiasta.
– Kaikki mitä Biden on sanonut, hän vetää takaisin kaksi viikkoa myöhemmin, koska vasemmisto haukkuu häntä, Trump sanoi ABC Newsin haastattelussa ja kutsui Bideniä heikoksi.
”Amerikasta taas Amerikka”
Biden asettuu muita demokraattien kärkiehdokkaita selvästi maltillisemmalle linjalle. Hän on korostanut muun muassa yhteistyön tarvetta republikaanien kanssa sekä paluuta Trumpia edeltäneeseen normaaliuden aikaan. Hän on sanonut Trumpin uhkaavan Yhdysvaltojen ydinarvoja.
– Tehdään Amerikasta taas Amerikka, Biden kampanjoi kesäkuun alussa Iowassa.
Bidenin nostalgiankaipuuta eivät monet muut ehdokkaat sulata. Esimerkiksi Bernie Sanders on korostanut radikaalien muutosten tarvetta.
Sanders on muun muassa ajanut radikaalia terveydenhuoltouudistusta. Hänen kanssaan demokraattien vasenta laitaa edustaa myös Elizabeth Warren, joka on ajanut sinnikkäästi tiukempaa sääntelyä pankeille ja kritisoinut Yhdysvaltojen rikkaiden etuoikeutettua asemaa. Tähänkään Biden ei suhtaudu yhtä tiukasti kuin moni muu demokraatti.