Yhdysvaltojen kongressitalon valtaukseen johtaneesta kehityksestä on otettava opiksi myös Suomessa. Näin kertoo Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen.
Helsingissä sijaitsevan Hybridikeskuksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta hybridiuhkista ja yhteiskuntien haavoittuvuuksista.
Hybridiuhkiin kuuluvat esimerkiksi disinformaatiokampanjat ja valeuutisten levittäminen sosiaalisessa mediassa. Näillä keinoilla voidaan pyrkiä luomaan vaihtoehtoinen todellisuus ja hajaannusta yhden tai useamman valtion sisälle.
Yhdysvalloissa viime vuoden presidentinvaalien jälkeen syntyi hajaannusta, kun entinen presidentti Donald Trump väitti ääntenlaskennan sujuneen vilpillisesti, vaikka todisteita ei ollut.
– Nähtiin kahden eri todellisuuden synty. Ja niiden todellisuuksien välille ei tullut paljon keskustelua. Näin mielikuvien avulla pelattiin ja syntyi väkivaltaisuuksia, Tiilikainen toteaa MTV Uutisille.
Moniarvoisuutta tulee vaalia
Yhdysvaltojen tapahtumista on Tiilikaisen mielestä otettava opiksi myös Suomessa ja muualla Euroopassa.
– Varmaan monenlaista on tästä otettava opiksi. Päällimmäisenä tulee mieleen se, että yhteiskunnalliset toimijat osallistuisivat keskusteluun yhteisessä todellisuudessa, ettei syntyisi erillisiä todellisuuksia, joita sitten käytettäisiin politiikan välineenä, hän toteaa.
Tiilikainen painottaa sitä, että keskustelun on oltava moniarvoista ja myös kriittistä, jotta kaikki näkökulmat voidaan ottaa huomioon samassa keskustelussa.
Keskustelua ei pitäisi käydä erimielisten kesken kahdessa erillisessä todellisuudessa vaan samassa paikassa.
– Moniarvoisuus takaa sen, että kriittisiä ääniä nousee poliittisille ohjeille ja poliittisten johtajien näkemyksille, hän sanoo.
Miten somea säännellään?
Tällä viikolla tapahtunut vallanvaihto Yhdysvalloissa sujui rauhallisesti. Kongressitalon valtauksen jälkeen Trumpin tekoja myös arvosteltiin Yhdysvalloissa laajemmin ja se saattoi osaltaan vaikuttaa osaltaan tilanteen rauhoittumiseen.
– Jossakin vaiheessa Trump vaikutti tyytyvän kohtaloonsa ja hänen viestiensä sisältöjä arvioitiin laajemmin. Siinä näkyi keskustelun moniarvoistuminen. Muitakin alettiin kuunnella ja väkivalta loppui. Nähtiin, että monet voimat turvasivat demokratiaa, Tiilikainen pohtii.
Tällä viikolla erityisesti Washingtonissa presidentti Joe Bidenin virkaanastujaisia turvasi näkyvästi suuri joukko kansalliskaartin sotilaita.
Euroopassa sääntely vahvempaa kuin USA:ssa
Yhdysvaltojen tapahtumiin vaikutti mahdollisesti myös se, että monet sosiaalisen median yritykset sulkivat lopulta Trumpin tilejä, mikä rajoitti hänen viestintäänsä kannattajilleen.
Tilien sulkeminen on herättänyt keskustelua sananvapaudesta ja sosiaalisen median jättiyritysten vallasta. Tiilikainen pitää keskustelua tästäkin tervetulleena.
– Kenelle sääntely kuuluu? Missä määrin yrityksillä tulee olla valtaa tukkia omia kanaviaan? Onko lainsäätäjän tehtävä säätää raamit ja yritysten tehtävänä sopeutua niihin vai mikä on asetelma? Tämä on varsin tervetullut keskustelu demokratian kannalta, hän miettii.
– Euroopassa on menty vahvemman sääntelyn tielle kuin Yhdysvalloissa, Tiilikainen lisää.
Sosiaalinen media on tuonut yhteiskunnalliseen keskusteluun uhkien lisäksi myös paljon mahdollisuuksia.
– Sosiaalisen median mukaantulo on tietysti madaltanut yhteiskunnallisen keskustelun kynnystä monelta. Sekin näkökulma on huomioitava, Tiilikainen muistuttaa.