Maailman kuuluisimman naislentäjän tarinaan ollaan kirjoittamassa uutta loppua. Amelia Earhart katosi Tyynellämerellä heinäkuussa 1937 yrittäessään maailmanympärilentoa.
Earhartia on etsitty useaan otteeseen, tuloksetta. Heti ylistetyn naislentäjän katoamisen jälkeen häntä etsittiin historian laajimman ja kalleimman koneiston voimin Tyyneltämereltä. Viimeisin etsintä suoritettiin 2012.
Earhart oli päässyt suunnistajansa Fred Noonanin kanssa maailmanympärilennon viimeiseen vaiheeseen, Tyynenmeren ylitykseen, heinäkuun ensimmäisenä 1937. Lockheed 10E nousi ilmaan Papua-Uudesta Guineasta kuun toisena päivänä.
Yleisin teoria Earhartin katoamiselle on, että lukuisten radiosuunnistuksessa tehtyjen virheiden ja teknisten ongelmien vuoksi hänen koneensa syöksyi mereen ja murskaantui.
Kone laskeutui saarelle
The International Group for Historic Aircraft Recovery - TIGHAR tuo naisten oikeuksien puolesta taistelleen, ensimmäisenä naisena Atlantin ylittäneen lentajä-pioneerin elämän viimeiseen lukuun uutta tietoa.
Ryhmän tutkimusten mukaan Earhart ei kuollut lento-onnettomuudessa, vaan laskeutui Nikumaroron saarelle. Siellä hän eli haaksirikkoisena mahdollisesti jopa kuukausia.
Nikumarorolta löydettiin metallinpala, jonka uskotaan olevan Earhartin koneesta.
Nykyisin Kiribatiin kuuluvalta saarelta löydettiin haaksirikkoisen luuranko 1940. Brittiasiantuntijat tutkivat luurangon ja totesivat sen kuuluvan miehelle.
TIGHAR on yrittänyt todistaa jäännösten kuuluvan kadonneelle lentäjälegendalle jo parikymmentä vuotta.
Nykytekniikkaa
Ryhmä on koonnut alkuperäiset tiedot luurangon tutkimuksista, varsinkin sen mitoista. Ne lähetettiin uudelleen oikeuslääketieteellisiin tutkimuksiin.
– Soveltaen nykyajan oikeuslääketieteellisiä tekniikoita ja tietoutta tuolloin tehtyihin mittauksiin, etnisen alkuperän ja mittojen puolesta kyseessä voi olla nainen, sanoo ryhmän johtaja Ric Gillespie CNN:n haastattelussa.
Gillespien mukaan luita tutkinut antropologi Richard Janz teki hämmästyttävän löydön. Luurangon kyynärvarret olivat pitkät ollakseen eurooppalaisen naisen.
Janz analysoi yhdessä toisten asiantuntijoiden kanssa vanhoja Earhartin valokuvia, joissa tämän kädet näkyvät kokonaan, ja tuli siihen tulokseen, että kuvissa näkyvät kädet ovat haaksirikkoisen.
Sata viestiä
TIGHAR-tutkijaryhmä kertoi elokuussa, että Earhart olisi lähettänyt yli 100 radioviestiä heinäkuun toisen ja kuudennen päivän välillä. Tämä vesittäisi teorian koneen murskaantumisesta, koska radio ei olisi toiminut ilman moottoria.
– On olemassa historiallisia dokumentteja, että siviilikoneet vastaanottivat useita radioviestejä tuona aikana, Gillespie sanoo.
Ryhmä on täysin vakuuttunut siitä, että suunnistaja Noonan menehtyi ja huuhtoutui mereen, mutta Earhart eli jopa kuukausia saarella.