Talouspolitiikka on tulevien eduskuntavaalien selkeä ykkösaihe, mutta keskustelu siitä kaihtaa yhä konkretiaa.
Valtio-opin professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista katsoo, ettei vieläkään puhuta riittävästi siitä, mistä hyvinvointiyhteiskunnan palveluista ja tulonsiirroista joudutaan tinkimään.
– En kaipaa niinkään sitä kilpalaulantaa, että kuka eniten miljardeissa sopeuttaa, vaan miten se sopeutus tehdään. Varmasti joudutaan puuttumaan suuriin menoluokkiin, jotka löytyvät aika paljon sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta, hän sanoo.
Puolueiden säästölistat ovat huutaneet täydennystä jo aiemmin, eivätkä kiirastorstaina julkaistut uudet talousluvut ainakaan helpota tilannetta. Valtiovarainministeriön mukaan kansantalous on erittäin vaikeassa tilanteessa eikä käännettä parempaan ole odotettavissa. Uusi ennuste on, että tämän vuoden kasvu jää 0,5 prosenttiin ja ensi vuoden 1,4 prosenttiin.
Sama maali, eri keinot
Turun yliopiston erikoistutkijan Erkka Railon mukaan kaikki puolueet ovat sisäistäneet ajatuksen, että talous olisi saatava kasvuun, mutta esitetyt keinot vaihtelevat vasemmistoliiton kiivaasta elvytyksestä kokoomuksen kuuden miljardin sopeutuksiin.
– On hankala arvioida, mitkä keinot toimivat ja mitkä ei, kun taloustieteilijöidenkin näkemykset menevät näissä ristiin. Se on äänestäjän kannalta hyvin vaikea tilanne, Railo sanoo.
Puolueet ovat myös kilvan luvanneet luoda tietyn määrän uusia työpaikkoja, vaikka niiden mahdollisuudet vaikuttaa työpaikkojen määrään ovat rajalliset.
– Ei sellaista tietenkään voi luvata. Avoimessa globaalissa markkinataloudessa on erittäin vaikea julkisin toimin luoda työpaikkoja, Grönlund sanoo.
"Suuri missikisa"
Grönlundin mukaan äänestäjän tilannetta helpottaisi, jos hallitusvaihtoehdot tiedettäisiin ruotsalaiseen malliin etukäteen.
Nyt esimerkiksi keskustaa äänestävä ei voi tietää, tukeeko porvarihallitusta tai vaikkapa perussuomalaisilla ryyditettyä punamultaa.
– Tästä on tullut suuri missikisa, jossa suurin muodostaa hallituksen ja kilpailuttaa muut, Grönlund sanoo.