Eeva Lehtimäen kommentti: Saarikon velkavyörytys iski vaalikamppailun uusille kierroksille – edes ministeriö ei osannut ennakoida, miten huonoksi tilanne voi mennä

Perjantaina valtiovarainministeri ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko vyörytti julkisuuteen valtiovarainministeriön tuoreet kehyslaskelmat ensi vaalikaudelle.

Saarikon mukaan kasvaneet korkomenot ja inflaation vauhdittamat etuuksien indeksikorotukset tarkoittavat sitä, että valtio joutuu ottamaan ensi vaalikaudella velkaa yli kymmenen miljardia joka vuosi. 

Tämä ilman uusia menoja, kehityskohteita tai kriisejä, samaan aikaan kun pohjalla on pahasti velkaantunut valtiontalous.

Pelkästään valtion tämän vuoden korkomenot on pompanneet jo 2,6 miljardiin. Määrä on kolminkertainen viime vuoteen verrattuna.

Valtiovarainministeriö ei osannut ennakoida, miten huonoksi tilanne voi mennä. 

Lue lisää: 

Lukkari Majasen opit eivät maistu Anderssonille

Valtiovarainministeriö esittelee uudet kehyslaskelmansa maanantaina. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen kutsuu puolueet koolle ensi viikon torstaiksi Saarikon pyynnöstä. 

Hätäkokous, voi sanoa. Lukkari Majanen takoo kovakalloisille eduskuntapuolueille miljardeja päähän. Mitään päätöksiä torstailta ei ole luvassa.

Valtiovarainministeriön varoitteluja on kuultu ennenkin, tosin osa puolueista on arvostellut virkamiehiä rymistelystä poliitikkojen tontille.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ei innostunut Ilta-Sanomien haastattelussa torstain kokouksesta.

– En näe, mitä lisäarvoa tällaisesta kokouksesta olisi kenellekään. Puolueilla on eri keinoja, joilla valtiontaloutta halutaan tasapainottaa. Ei leikkaukset ole ainoa keino, on myös mahdollisuutta tehdä tulopuolella eli veroissa ratkaisuja. 

Erilaiset kriisit ovat velkaannuttaneet Suomea. Valtiovarainministeriön vielä julkaisemattomien laskelmien mukaan hallituspuolueiden varsinaiset politiikkapäätökset ovat aiheuttaneet pysyviä kustannuksia 2,6 miljardin euron edestä. Listalla on muun muassa pienten eläkkeiden korotus, oppivelvollisuuden laajentaminen ja maksuton toinen aste.  

Saarikon myöhäisherännäisyys

Keskiviikkona eduskunta kävi surkean keskustelun velkaantumisesta.

Tänään hallitus sai kokoomuksen johdolla tehdystä välikysymyksestä luottamuslauseen, mutta velkamiljardit jäivät pohjalle odottamaan seuraavaa hallitusta.

Vaalitaistelussa on aina kyse myös agendan haltuunotosta. Valtiovarainministeri Saarikko koettaa nyt kaapata julkisuuden.

Hallituksessa Saarikko ja keskusta ovat yrittäneet puhista tiukan taloudenpidon puolesta, mutta joka kerta keskusta on taipunut ja kuitannut hallituksen vekselit.

Niinpä Saarikko saa myös kuraa niskaansa loppukauden topakoitumisesta.

Puheenjohtaja Saarikon viesti oli kuitenkin umpirehellinen keskiviikkona eduskunnassa.

– Mitään vaihtoehtoja ei kannata sulkea pois, kun sopeutuskeinoja mietitään.

Tässä linja on toinen kuin muilla puolueilla, joiden pääviesti on kertoa, mihin ei saa koskea. 

Fiskarsit eivät istu Marinin käteen

Pääministeripuolue SDP:n vaaliohjelma kyllä puhuu valtiontalouden tervehdyttämisestä, mutta leikkauksia puolue haluaa välttää kuin ruttoa. Ainakin vaaleihin mennään huolettomana.

Toiveena on 80 prosentin työllisyysaste. Talouskasvu pyyhkii kuin taikaiskusta loput ikävät päätökset pois näkyvistä.

Fiskarsit eivät istu puheenjohtaja Sanna Marinin käteen. Samaan aikaan SDP viljelee ahkerasti meemejä, joissa se nostaa esiin kokoomuksen leikkauskohteita.

Orpon hulppea veroale saattaa päätyä silppuriin

Kiihtyvä talouskeskustelu hyödyttänee ainakin kokoomusta, mutta miljardiluokan veronkevennykset kaikille tuloluokille puolue joutunee hautaamaan – jos Säätytalo kutsuu.

Perussuomalaiset ovat puhuneet myös valtiontalouden tervehdyttämisestä. Menetelmänä on tasainen juustohöylä kautta linjan, mutta esimerkiksi hallintosäästöillä ei päästä lähellekään valtiovarainministeriön ajamaa tasoa.

Niinpä Majasen kansantalous 2.0:lle taitaa olla tilausta eri puolueissa. 

Vaaleissa on aina käännekohtia, jotka määrittävät vaalikeskustelun suunnan.

Tänään oli sellainen päivä.

Valtiovarainministeriön saatanalliset säkeet ovat nyt pöydällä. Eri asia sitten on, miten puheenjohtajat ja puolueet ottavat ne vastaan.