Tiettyjen vaativien leikkausten keskittäminen nykyistä harvempiin sairaaloihin vaikuttaa suhteellisesti eniten keinonivel- ja syöpäpotilaisiin.
Hallituksen torstaina antaman asetuksen mukaisesti uudistus tulee voimaan ensi vuonna, jolloin esimerkiksi syöpäleikkauksia tehdään enää noin 15 sairaalassa, kun niitä nyt tehdään 30 sairaalassa ympäri maan.
– Osalla kansalaisista matkat pitenevät, mutta syöpäleikkaus tehdään – toivon mukaan – kerran elämässä, joten matkan merkitys on pieni, jos samalla saadaan korkealaatuista hoitoa, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Yhteensä 20 000 keinonivelpotilaasta 2 000:n–3 000:n potilaan matkat pitenevät uudistuksessa selvästi, Keistinen sanoo.
– Esimerkiksi pohjoisessa, jossa tunnetusti on pitkät välimatkat, hoitoja on tosin jo keskitetty.
Kela tukee potilaalle aiheutuvia matkakorvauksia. Maksukatto on Keistisen mukaan tänä vuonna potilaalle 300 euroa.
Hallituksen asetuksella säädetään tarkemmin eräiden keskitettävien leikkausten edellyttämistä toimenpidemääristä. Esimerkiksi keinonivelleikkaukset kootaan sairaaloihin, joissa tehdään vähintään noin 600 leikkausta vuodessa.
– Osaamisen kokoamisella isompiin yksiköihin tavoitellaan parempaa potilasturvallisuutta ja laatua.
Muut potilasryhmät, joihin uudistus vaikuttaa, ovat pienempiä.
350 miljoonan säästöt vuodessa
Hoitojen keskittäminen on osa hallitusohjelmaa. Keskittämisellä pyritään saamaan vuoteen 2020 mennessä 350 miljoonan euron säästöt vuosittain.
Samalla viiteen yliopistolliseen sairaalaan keskitetään vaativat leikkaukset ja toimenpiteet, joita tehdään vähemmän kuin noin 200 kappaletta vuodessa koko maassa.
Näihin sairaaloihin keskitetään myös muun muassa neurokirurgia, maksakirurgia, avosydänkirurgia, reumakirurgia, koeputkihedelmöityshoidot ja lasten oikeuspsykiatria.
Koeputkihedelmöityshoidot, jotka edellyttävät useita hoitokäyntejä hoitojakson aikana, on tarkoitus järjestää niin, että yliopistosairaalat rakentavat hoitokokonaisuuden yhteistyössä paikallisten keskussairaaloiden kanssa.
– Yliopistosairaalat hoitavat tietysti koeputkiosuuden.
Keistisen mukaan yliopistosairaaloita halutaan patistaa kehittämään koeputkihedelmöityshoitoja, mitä ei ole riittävän aktiivisesti julkisissa sairaaloissa tehty.