Napapaita vai poolopusero? Adalminassa pohditaan, mitä sinun olisi hyvä tietää pukeutumisesta ja siitä, mitä se viestii.
Kuvittele olevasi autokoulussa. Lähdet ensimmäiselle ajotunnille. Kavereitten kanssa on jo etukäteen juteltu ajamisen mutkista perinpohjaisesti, ja opettaja, aikuinen vastuuhenkilö, on tietysti mukana. Alkuun kaikki menee hyvin, säädöt, vyöt, startti, juuri niin kuin olet satoja kertoja nähnyt muiden tekevän.
Varsinainen liikkeellelähtö jännittää vähän, mutta hyvin sekin sujuu. Saat ajaa juuri sellaista vauhtia kuin haluat. Vähitellen uskallat lisätä kaasua, ja pikkuhiljaa varmuus lisääntyy. Välillä tulee ongelmia, mutta aina voi kysyä neuvoa tai yrittää uudestaan.
Kaikeksi onneksi ajamista voi ja saa harjoitella, ihan niin kuin muutakin tärkeää.
Myös aikuiseksi kasvamista ja kaikkea siihen liittyvää - pukeutumista myöden - pitäisi saada rauhassa opetella, ikään kuin olisit ajamassa aikuisuuden ajokorttia. Jos haluaa välttää havereita, ei ole järkevää syöksähtää täysillä eteenpäin täysi-ikäisyyden teitä ennen kuin hallittu liikkeellelähtö ykkösellä sujuu. Liian kiireinen ulkoinen aikuistuminen ei anna tähän mahdollisuutta.
Tytöstä naiseksi kaupan kautta?
Onko tuttua? Olet vaatekaupassa isäsi tai äitisi kanssa ja vaadit saada napapaidan, lantiofarkut, push-upit tai tekojalokivin koristellut stringit. Äitisi tai isäsi kauhistelee, niin kuin vanhemmat ovat aina lastensa vaatevalintoja kauhistelleet.
Tällä kertaa vanhempiesi jyrkkä "ei" ei kuitenkaan johdu vaatteen hinnasta tai sen ulkonäöstä. Ylenpalttisesti kurveja korostava teinivaatemuoti tuntuu heistä siirtävän sinut, heidän tyttärensä, kertaheitolla uuteen maailmaan, jonka mutkissa selviämiseen sinulla ei heidän mielestään vielä välttämättä ole kokemusta. He ovat huolissaan sinusta.
Vanhemmat saattavat jättää kaupassa perustelut vähiin, koska tilanne saattaa olla heillekin uusi ja jopa kiusallinen. Asioita, joita heidän oli tarkoitus pikkuhiljaa käydä läpi sinun kanssasi kotona, pitäisi nyt äkkiä selvittää kaikkien kuullen vaatemyymälässä.
Myyjän mukaan et kuitenkaan tarkoita ostaa kurvikkuutta vaan muodikkuutta. Tytöt haluavat olla samannäköisiä kuin toisetkin, hän perustelee. Muoti nyt sattuu olemaan tällaista tällä hetkellä!
Väärennetyt vuodet
Meikki- ja vaatevalinnoilla ja varmalla käytöksellä voit lisätä ikääsi tilapäisesti muutamilla vuosilla. Samalla joudut kuitenkin luopumaan myös siitä turvaverkosta, jonka yhteiskunta on halunnut kasvaville nuorilleen taata ja johon on kaiken ikäänsä tottunut huomaamattaan luottamaan. Monia nuoruusajan hölmöilyjä katsotaan läpi sormien, mutta aikuiselle - tai aikuiselta näyttävälle - ei enää sallita samanlaista.
Vaatevalinnoillaan iästään vahingossa väärän viestin antava teini ei saa päättää aikuistumisaikatauluaan itse, vaan muut ovat tekemässä sitä hänen puolestaan.
Saatat myös tahtomattasi antaa väärän viestin aikuisille, joilla on pahat mielessä. Liian paljastavasti ei vain yksinkertaisesti ole järkevää pukeutua etenkään paikkoihin, joissa on vieraita ihmisiä ja joissa liikut yksin.
Fiksuinta olisi pukeutua sen mukaan, minkä ikäiseksi tuntee itsensä, ei sen mukaan, minkä ikäinen tahtoisi olla.
Tilanteen mukaan
Toinen tärkeä yksityiskohta on tilannetaju, sekä nuorilla että aikuisilla. Yksi tyyli sopii yhteen tilaisuuteen, toinen toiseen, molemmat eivät yleensä molempiin.
Napapaita saattaa olla ok kesäkadulla tai festareilla, mutta se on väärä vaate kesätyöpaikkahaastatteluun. Esimerkiksi asiakaspalvelussa asioi usein monenikäistä ja eri kulttuureista tulevaa väkeä, ja osa saattaa pitää napapaitailijaa "puolialastomana" ja antaa ikävää palautetta työnantajalle.
Aikuisempi tyyli on helpointa aloittaa pikkuhiljaa vaikka juhlavaatteista, mieluiten isolla joukolla ja tutussa seurassa. Silloin voi määrätä oman tahtinsa ja tutkailla rauhassa vaikutusta. Juhlissa on syytäkin näyttää vähän erilaiselta kuin luokassa, se juuri tekee juhlasta juhlan. Se, miten erilaiselta haluaa näyttää, on sitten osoitus siitä tilannetajusta!
Teksti: Hanna Myllys
Kuvat: Shutterstock