THL:n tutkimuksen mukaan joka kolmas varusmies ei harrasta ollenkaan säännöllistä liikuntaa. Varusmiesliiton mukaan tulos on yhteydessä huonontuneisiin Cooper-testituloksiin.
Varusmiehistä yli kolmannes ei harrasta säännöllistä liikuntaa vapaa-ajalla, ilmenee Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreesta tutkimuksesta. Lisäksi 13 prosenttia kertoo harrastavansa liikuntaa harvemmin kuin kerran viikossa.
THL:n tutkimuksen mukaan säännöllisellä liikunnalla on yhteys siihen, kuinka paljon varusmiehellä on ystäviä ja kuinka hyvä varusmiehen itsetunto on.
Varusmiesliiton puheenjohtaja Elina Riutta uskoo, että tutkimuksen tulokset kulkevat käsi kädessä varusmiehille tehtyjen Cooper-testien tulosten kanssa. Puolustusvoimien mukaan varusmiesten kestävyyskunto oli toissa vuonna historian toiseksi huonoin. 12 minuutin juoksutestin keskiarvo oli tuolloin 2 376 metriä.
– Kaikkien nuorten kunto on ollut laskussa koko 2000-luvun, ja se näkyy myös intissä. Nuoria pitäisi kannustaa kunnon kohottamiseen myös ennen palvelusta ja sen jälkeen, Riutta sanoo STT:lle.
Riutta ei kuitenkaan usko, että nuorten huonolla kunnolla on suoraa vaikutusta maanpuolustukseen.
– Maanpuolustuksessa on monenlaisia tehtäviä, ja kaikissa hyvä kunto ei ole se ykkösasia.
Riutan mukaan puolustusvoimat kannustaa liikkumaan antamalla vapaita aktiivisille liikkujille. Puolustusvoimat myös tarjoaa varusmiespalveluksen aloittaville kunto-ohjelman MarsMars-sovelluksessa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin vuosina 2015–2021 palveluksensa aloittaneelta 160 000 varusmieheltä. Naispuoliset varusmiehet eivät olleet mukana tutkimuksessa.
Vähän liikkuvilla varusmiehillä on vähän ystäviä
Tutkimuksessa ei selvitetty säännöllisesti liikuntaa harrastavien varsinaisia syitä hyvään itsetuntoon. THL:n tutkimuspäällikkö Kaija Appelqvist-Schmidlechner kuitenkin arvioi, että liikunta voi kehittää omaa pystyvyyden tunnetta ja myös muokata kehoa itselle mieleiseen suuntaan.
Vähäisellä liikunnalla ja ystävien määrällä havaittiin yhteys. Kuitenkin vain yksi prosentti varusmiehistä kertoi, ettei heillä ollut yhtään ystävää. Tästä ryhmästä kolmasosa kertoi liikkuvansa harvemmin kuin kerran viikossa. Niistä, joilla oli laaja ystäväpiiri, vain joka kymmenes kertoi liikkuvansa vain harvoin.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että suhteet vanhempiin olivat sitä paremmat, mitä enemmän varusmies liikkui.
– Saattaa olla, että vanhemmat ovat tukeneet nuorta lapsesta lähtien liikuntaharrastuksessa ja esimerkiksi kuskanneet harrastuksiin, Appelqvist-Schmidlechner sanoo STT:lle.
Appelqvist-Schmidlechnerin mukaan liikuntaharrastus jää usein murrosiän kynnyksellä sen intensiivisyyden vuoksi. Siksi nuorille olisi hyvä olla enemmän harrastajaryhmiä, joissa lajia voisi harrastaa edelleen vähän rennommin.
– Olisi tärkeää miettiä, miten tavoitamme yksinäiset, vähän liikkuvat nuoret.
Kuntosaliharjoittelun suosio voi vaikuttaa juoksukuntoon
Suomen Sotilasurheiluliiton toiminnanjohtajan Jouni Leppäsaajon mukaan vapaa-ajan liikunta vaikuttaa myös viihtymiseen varusmiespalveluksessa ja parantaa ryhmähenkeä.
Leppäsaajo sanoo, että oma motivaatio on tärkein tekijä, mutta liikunnan määrään vaikuttavat myös liikuntatilat ja se, millaista järjestetty liikunta on. Leppäsaajon mukaan varusmiesten vapaa-ajan ohjattu liikunta madaltaa kynnystä liikkumiselle.
– Kun omat kaverit ovat lähdössä liikkumaan, se motivoi.
Varusmiesten liikkumisella ja palveluksessa jaksamisella voi olla yhteys. Suomen Sotilasurheiluliitto on saanut varuskunnista paljon palautetta siitä, että vapaa-ajalla aktiivisesti liikkuneet ovat jaksaneet palveluksessa paremmin loppuun saakka.
Leppäsaajon mukaan koronavirus mullisti varusmiesten liikunnan tilapäisesti. Liikuntamahdollisuuksia jouduttiin rajoittamaan, ja liikkuminen on alkanut verkkaisesti rajoitusten poistuttua. Leppäsaajo sanoo, että heikko juoksukunto on voinut lisätä kiinnostusta mennä kuntoilemaan kuntosalille, jossa on paljon muitakin mahdollisuuksia liikkua.
– Nuorten miesten ja naisten into liikkua ei ole hävinnyt mihinkään.