Posti- ja logistiikka-alan unionin PAUn lakon taustalla on kiista työehdoista ja työehtosopimuksen vaihtamisesta.
Työtaisteluun johti kaksi erillistä asiaa. Ensimmäistä kertaa työntekijä- ja työnantajapuolen välit alkoivat kiristyä loppukesästä. Tuolloin työnantaja ilmoitti, että se siirtää noin 700 pakettilajittelussa toimivaa työntekijää PAUn työehtosopimuksen piiristä Teollisuusliiton ja Medialiiton sopimuksen piiriin.
Työnantaja perusteli muutostarvetta sillä, että se haluaa jakelijoille työehtosopimuksen, jota myös muut alalla toimivat yritykset käyttävät. Muutos astui voimaan marraskuun alussa.
Lue lisää: Posti: Osa kirjeistä ja lehdistä voi tulla perille vasta ensi vuonna
Uusi kiista syntyi syksyllä
Seuraava kiista alkoi syksyllä, kun työehtosopimusneuvottelut käynnistyivät.
PAUn liittosihteerin Esko Hietaniemen mukaan työnantajapuoli löi neuvottelupöytään ehdotuksen, joka vastaa Teollisuusliiton ja Medialiiton sopimusta.
Hietaniemen mukaan tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että nyt myös noin 9 000 Postissa toimivan työntekijän työehdot heikkenisivät.
Miten postilaisten työehdot todella muuttuisivat nykyisestä?
1. Edessä ehkä pienempi palkka
Ensimmäinen kiistakapula on palkka.
PAUn mukaan työntekijöiden palkka putoaisi sopimuskauden päättymisen jälkeen keskimäärin 30 prosenttia. Pakettilajittelussa pelkkää yötyötä tekevällä palkka putoaisi 50 prosentilla.
Heidi Nieminen sanoo, että peruspalkan lisäksi myös erilaiset lisät ja korvaukset poistuisivat tai pienenisivät ainakin osalla työntekijöistä.
Palvelualojen työnantajien PALTA ry:n toimitusjohtajan Tuomas Aarron mukaan työnantaja takaa, että palkat säilyisivät nykyisellään sopimuskauden ajan. Hänen mukaansa vielä on liian varhaista puhua siitä, mitä palkat tulisivat sopimuskauden jälkeen olemaan.
Paun mukaan palkat pysyisivät ennallaan noin 1-2 vuoden ajan.
Työnantajapuoli on esittänyt, että PAUn oman sopimuksen ehdot korvataan soveltuvin osin jakelualan työehtosopimuksen määräyksillä. Aarron mukaan PAU on kieltäytynyt edes neuvottelemasta uusista ehdoista.
Lue myös: Jatkossa Posti voisi päättää työpäivän pituuden vasta samana aamuna – Perheenäiti Linda kauhuissaan: "Me ei tiedetä, milloin päästään töistä enkä voi päiväkotiin ilmoittaa, milloin tulen poikani hakemaan!"
2. Työntekijöiden päivä pitenisi
Palkan lisäksi kahnausta aiheuttaa työajan pituus.
Jakajilla ja käsittelijöillä työaika on Heidi Niemisen mukaan nyt 7,39 tuntia. Uudessa työehtosopimuksessa työajan pituus on kahdeksan tuntia päivässä.
Nieminen sanoo, että postilaisten nykyinen työaika perustuu siihen, että heillä ei ole teollisuusaloilla tyypillisiä pekkaspäiviä, vaan ne on siirretty lyhentämään päivittäistä työaikaa.
Aarto vahvistaa, että työaika pitenisi uudessa esityksessä. Uudet työehdot mahdollistaisivat myös jaksotyöajan käyttöönoton. Jaksotyöaika tarkoittaa sitä, että työaikaa mitataan muutaman viikon mittaisissa jaksoissa.
Tämä vaikuttaa esimerkiksi ylitöihin. Päivittäisiä työajan ylityksiä ei lasketa ylitöiksi, vaan ylitöitä muodostuu vasta sitten, kun tiettyyn ajanjaksoon määritelty työaika ylittyy.
Lue myös: Lakkovahti Pertin työaika uhkaa kasvaa kuukaudella, jos työehtosopimus vaihtuu – "Se olisi niin suuri huononnus, että ei sillä palkalla tule toimeen"
3. Huonommat työterveyspalvelut
Yksi huononnus olisi tulossa työterveyspalveluihin. PAUn mukaan työnantaja tahtoo karsia esimerkiksi työntekijöiden saamasta fysikaalisesta hoidosta.
Heidi Niemisen mukaan laajat työterveyspalvelut ovat tarpeen, sillä työ on fyysisesti kuormittavaa.
Tuomas Aarron mukaan työterveyspalveluita todella haluttaisiin karsia. Hän sanoo, että Postin työterveyspalvelut ovat olleet selvästi yleistä tasoa parempia ja aiheuttaneet työnantajalle kustannuksia. Aarron mukaan palvelut säilyisivät muutoksen jälkeenkin hyvinä.
– Meidän tavoitteemme on, että niitä (työterveyspalveluita) ei nykyisessä laajuudessa jatkettaisi, Aarto sanoo.
4. Työssäkäyntialue laajenisi
Ongelmia neuvotteluissa aiheuttaa myös kiistely työssäkäyntialueen laajentamisesta.
Tällä hetkellä PAUn työehtosopimuksessa edellytetään, että työsopimuksissa sovitaan työntekijän työpaikka. Työnantaja toivoo höllennyksiä tähän vaatimukseen.
Aarron mukaan tavoitteena on, että enää työpaikaksi ei määriteltäisi vain yksittäistä toimipistettä, vaan se voisi olla esimerkiksi koko pääkaupunkiseutu.