Vain alle puolet lääkäreistä suosittelee HUSia työnantajana: "Se on vakava asia"

LK Meilahti
Lehtikuva
Julkaistu 14.12.2021 21:45
Toimittajan kuva

Joonas Lepistö

joonas.lepisto@mtv.fi

@LepistoJoonas

Pian kaksi vuotta jatkunut koronatilanne kuormittaa hoitohenkilöstöä. Lisäksi hoitovelkaa on paljon.

Tuoreen työolobatrometrin mukaan enää alle puolet lääkäreistä suosittelee HUSia työnantajana. Kuinka vakavana pidätte tilannetta?

– Tottakai tuo on vakava asia. On huolestuttavaa, että omaa työnantajaorganisaatiota ei suositella. HUS on iso talo, josta löytyy myös hyviä yksikköjä, joita lääkärit suosittelevat. Tuttua omaa yksikköä on aina helpompi arvioida kuin koko isoa organisaatiota. Tässä vaikuttaa varmasti myös korona, joka on jatkunut toista vuotta, hoitohenkilöstö on kovilla ja hoitovelkaa on paljon, toteaa HUSin henkilöstöjohtaja Outi Sonkeri.

Mistä tulos johtuu?

– Syitä on varmaan monia. Työkuorma ja hoitovelka varmaankin keskeisiä kysymyksiä niin lääkäreiden kuin hoitajienkin kohdalla. Kaikki henkilöstöryhmät ovat joutuneet venymään ja Apotti on myös aiheuttanut lisäkuormaa. Myös mielikuva organisaatiosta vaikuttaa, omaa työyksikköä on aina helpompi arvioida.

"Arvokeskustelua on myös käyty aktiivisesti eri puolilla organisaatiota"

Kyselyssä hoitajista joka toinen suosittelee HUSia. Mistä tämä kertoo?

– Samat kommentit kuin edellisissä kohdassa.

Omaa työyksikköä suosittelee yhä varsin moni. Miksi ristiriita HUSin ja oman työyksikön välillä on niin iso?

– Viime vuoden tulosten perusteella yksiköissä käynnistettiin erilaisia kehittämistoimenpiteitä. HUS-tasolla on myös viime vuoden aikana mitattu säännöllisesti johtamis- ja esihenkilötyötä ja tuloksista on käyty keskustelua yksikkötasolla. Arvokeskustelua on myös käyty aktiivisesti eri puolilla organisaatiota. Yksikkötasoilla kehittämistoimenpiteet näkyvät ja ovat jo näkyneet. Suuren, koko organisaation henkilöstötutkimuksen tuloksissa muutosten näkyminen vaatii enemmän aikaa.

Mitä tilanteelle tulisi tehdä?

– Työn alla on useampia toimenpiteitä. Ensi vuoden budjetissa esitetään kertapalkitsemiseen ja palkkakehitysohjelmaan yhteensä 20 miljoonaa euroa, liikunta- ja kulttuurietuun 9-10 miljoonaa euroa ja henkilöstön työterveyshuollon kehittämiseen 2,5 miljoonaa euroa. Lisäksi jatketaan johtamisen ja esihenkilötyön kehittämisohjelmaa.  Sen avulla parannetaan myös mahdollisuuksia osallistua oman ja oman työyksikön töiden suunnitteluun, Sonkeri kertoo.

Tuoreimmat aiheesta

Terveydenhuolto