Runsas kasvu mielenterveysperusteisissa työpoissaoloissa johtuu siitä, että panostukset psykiatriaan ovat alimitoitettuja suhteessa kysynnän voimakkaaseen kasvuun, HUSista kerrotaan MTV Uutisille. Nyt tarvitaan vahvempaa johtamista, toteaa asiantuntija.
– Esimerkiksi Tanskassa on aloitettu strateginen hanke, jossa mielenterveyteen lisättiin 400 miljoonaa euroa, toteaa Jesper Ekelund. Hän viittaa esimerkillään siihen, miten mielenterveysasioita voisi hoitaa.
Ekelund on HUS Psykiatrian toimialajohtaja, joka tietää, millä tolalla mielenterveydenhoito Suomessa makaa.
Mielenterveyssyiden vuoksi menetettyjen työpäivien määrä on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden ajan. Kelan mukaan 2013 oltiin reilussa neljässä miljoonassa päivässä ja viime vuoden luvuksi saatiin jo lähes tuplat, yli seitsemän miljoonaa menetettyä työpäivää.
Kelan laskelman mukaan luku tarkoittaa 32 000 henkilötyövuotta eli 32 000 ihmisen kokoaikaista yhden vuoden työpanosta.
Lähetä vinkki!
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.
Hoitoonpääsy viivästynyt
HUSin asiantuntijan mukaan runsas kasvu johtuu siitä, että panostukset psykiatriaan ovat alimitoitettuja suhteessa kysynnän voimakkaaseen kasvuun. Alla oleva grafiikka näyttää, miten ruumiillisen ja psyykkisen erikoissairaanhoidon kustannuskehitykset ovat eriytyneet toisistaan.
Ruumiillisen eli somaattisen sairaanhoidon kustannukset ovat kasvaneet 20 vuodessa 58 prosenttia, psyykkisen 18 prosenttia.
– Tilanne on ollut nolo koko Suomessa jo pitkään. Mielenterveyden kustannusten kasvu ei ole ollut ollenkaan niin jyrkkää kuin fyysisen terveydenhuollon kustannusten kasvu.
Tilanne näkyy pitkinä, jopa useimpien kuukausien hoitojoina.
– Meillähän on aika pitkiä hoitojonoja. Hoidonsaatavuus pidetään ongelmallisena. Tämä on se hinta, jota maksetaan.
Onko teillä näyttöä siitä, että hoito on enenevissä määrin viivästynyt?
– Kyllä meidän hoitojonot kertoo sen, että onhan se näin. Joudumme myöskin palauttamaan aika paljon lähetteitä, joita perusterveydenhuolto haluaa meille lähettää.
– Ihmisten fyysisten sairauksilla on ihmisten ja päättäjien mielessä etulyöntiasema. Mielenterveysasioiden arvoa ei ole osattu riittävästi arvostaa.
Kuitenkin mielenterveyden tärkeydestä puhutaan jatkuvasti.
– Tässä on selvästi ristiriita. Mielenterveyden merkitys kansanterveyden ja työkyvyttömyyden kannalta on kokoajan kasvamassa. Sen merkitys mitataan miljardeissa.
Hajanainen järjestelmä
Ekelund kertoo, että sote-uudistuksen myötä mielenterveysasioiden johtaminen on hajautettu.
– Johtaminen on hajautettu todella pahasti mielestäni. Sairaalatoiminta johdetaan jossain osassa organisaatiota, avohoito johdetaan jossain muualla, lasten asiat jossain kolmannessa paikassa ja ennaltaehkäisy neljännessä paikassa.
Se on johtanut Ekelundin mukaan siihen, että hyvinvointialueella ei ole vahvaa ääntä, joka edustaa kokonaisuutta ja osaisi vaatia.
– Se on todella harmillista ja se tarkoittaa, että mielenterveysasiat ovat jääneet jalkoihin uudessa organisaatiossa.
Mielenterveysasiat pitäisikin Ekelundin mukaan koota jokaisella hyvinvointialueella yhteen yhden johdon alle, jonka ääni oikeasti kuuluisi.
Ekelund pohtii tulevaa väsynyt ilme kasvoillaan. HUSin YT-neuvotteluilla tavoitellaan jopa noin tuhannen henkilötyövuoden vähennystä.
– Psykiatria on kymmenesosa HUSista, toteaa toimialajohtaja.