Vainoamisesta kirjattiin viime vuonna yli 630 rikosilmoitusta, ilmenee Poliisiammattikorkeakoulun tilastoista. Määrä on kaksi kertaa suurempi kuin lain valmisteluvaiheessa arvioitiin. Vainoaminen tuli rangaistavaksi teoksi viime vuoden alussa.
Ensimmäisen vuoden aikana käräjäoikeuksissa on annettu vainoamisesta parikymmentä ratkaisua. Tiedot selviävät oikeusrekisterikeskuksen keräämistä tuomioista.
Suurin osa rangaistuksista oli sakkoja tai ehdollista vankeutta. Kaikki tuomitut olivat miehiä. Heistä suurin osa tuomittiin myös muista rikoksista, kuten lähestymiskiellon tai kotirauhan rikkomisesta.
Väkivaltaa ja sen uhkaa kokeneiden parissa työskentelevät järjestöt pitävät uutta lakia erittäin tärkeänä. Järjestöt toivovat kuitenkin, että tuomioistuimet langettaisivat riittävän kovia tuomioita. Vainoamisesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
– Varmaan aika moni ei koe sakkoa rangaistuksena. Siinä suhteessa tuomio ei välttämättä toimi pelotteena tai pysäyttäjänä, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Riitta Särkelä.
– Rangaistusasteikko vainoamisesta on liian alhainen. Se kertoo siitä, että lainsäädännössä pidetään edelleen henkistä väkivaltaa lievänä rikoksena, harmittelee Naisten Linjan toiminnanjohtaja Pia Puu Oksanen.
Vainoamiseen syyllistyy henkilö, joka toistuvasti esimerkiksi uhkaamalla tai seuraamalla vainoaa toista siten, että se aiheuttaa vainotussa pelkoa tai ahdistusta.